Adverbien ja adpositioiden eli pre- ja postpositioiden välinen raja on häilyvä (» § 694). Yksinomaan adverbeja ovat esim. sanat paljon, eilen, jouten, nukuksissa, jotka muodostavat lausekkeen joko yksin tai määritteellisinä mutta eivät saa täydennystä. Yksinomaan postpositioita taas ovat mm. luona ja takia, jotka eivät esiinny muutoin kuin määräsijaisen täydennyksen kanssa. Sen sijaan mm. sanoja lähellä, keskellä, edessä, ennen käytetään niin adverbeina kuin adpositioinakin. Ne tulkitaan käyttöyhteydessään jomman kumman sanaluokan edustajiksi riippuen siitä, onko niillä määrämuotoinen täydennys vai ei:
Adpositio | Adverbi |
Hän oli lähellä voittoa. | Hän oli lähellä. |
Saavuin ennen muita. | Ennen oli kaikki toisin. |
Adverbeista täydennyksen saavia ovat mm. puolillaan-, kotoisin- ja sidoksissa-tyyppiset (» § 671 – 673), mutta tällöin adverbi voi saada myös määritteen: melkein puolillaan vettä, selvästi sidoksissa kotiin. Adpositioille ei oma määrite ole samassa määrin mahdollinen: esim. ilmauksessa aivan pöydän vieressä partikkeli aivan ei rakenteellisesti toimi pelkän postposition määritteenä vaan se määrittää koko lauseketta pöydän vieressä. Adverbin adverbiaalitäydennys voi edustua myös vaihtoehtoisina muotoina, ei pelkästään yhtenä rektiosijana kuten adposition täydennys:
Lisäksi adverbi esiintyy erillään täydennyksestään, esim. Mistä maasta olet kotoisin? ja monet ilmankin sitä: Hotelli on täynnä. Sidoksissa- ja kotoisin-tyyppisten adverbien täydennys on kuitenkin pakollinen, mikä tekee niistä adpositiomaisempia. Koska niillä ei kuitenkaan ole selvää sijarektiota eikä niiden tarvitse esiintyä välittömästi täydennyksensä vieressä, ne ovat syntaksiltaan enemmän adverbeja kuin adpositioita.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
§ 653 Tavan adverbien tyyppejä
§ 654 Paikallissijaiset tavan adverbit: tosissaan, erilleen, huolella
Määrän adverbit ja partikkelit
Määrän suuruus ja tavan intensiteetti: paljon, liikaa, kasoittain
Intensiteettisanat: melko, erityisen
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet