Vuoroa yksin muodostavana dialogipartikkelina sana ai osoittaa uuden tiedon vastaanottamista. Vuoronalkuisena se esiintyy sellaisen deklaratiivimuotoisen lausuman alussa tai edessä, joka toimii edelliseen vuoroon liittyvänä tarkistuskysymyksenä osoittaen, mikä edellisessä vuorossa oli uutinen (a). Tällöin se voi esiintyä myös yhdessä kysymyspronominin kanssa (b). Dialogipartikkeli esiintyy myös yhdessä lausumapartikkelin et kanssa. Tämä partikkeliketju osoittaa, että vuoro on päätelmä toisen puhujan edellä esittämästä vuorosta (c). Toisaalta vuoronalkuinen partikkeli voi suorittaa selvemmin eri toiminnon kuin vuoron muu osa. Esimerkissä (d) puhuja ensin vastaanottaa uutisen, sitten kertoo vastavuoroisesti omansa.
| V: | Em mä ollu maalla, |
| S: | Ai sä et ollu maalla. |
| V: | Emmä ollu maalla. |
| S: | Aha (p) |
| P: | – – Teltta skulas ihan hyvin mut sit ku oli se taukoteltta siin vieressä ja se täytty lumella ja se kaatu ja se ‑ |
| S: | Ai mikä. |
| P: | Semmonen taukoteltta semmonen ihan kevyt, (p) |
| P: | Se [hanki] upotti melkein metrin. |
| S: | Ai et se on niin pehmeetä (p) |
| K: | No mitäs kuuluu |
| M: | Mitäs ihmeempää sataa ja kovaa. |
| K: | Aijaa täälläkin vähän tuli vettä? (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
A-infinitiivilauseke subjektina
§ 503 Minua pelotti lähteä ja muut infinitiivisubjektitapaukset
§ 504 Olla tai intransitiiviverbi: Oli ihana ~ tuntui ihanalta uida
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
§ 543 Mikä temporaalirakenne on
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä