Statiivisen olla-apuverbin preesensin ja aiemmuutta ilmaisevan NUT- tai TU-partisiipin muodostama liitos on kieliopillistunut perfektin liittotempukseksi. Perfekti on osittain menneen ja osittain menemättömän ajan tempus.
Keskeistä perfektissä on suhde puheena olevan tilanteen tapahtuma-ajan ja viittaushetken välillä: tilannetta tarkastellaan tapahtuma-aikaa myöhemmästä hetkestä käsin; viittaushetki (V) on siis myöhempi kuin tapahtuma-aika (T) tai ainakin sen alkamisajankohta.
Apuverbin preesensmuodosta johtuu, että perfektin ilmaiseman menneenkin tilanteen sisältö tulkitaan merkitykselliseksi, relevantiksi viittaushetken ja puhehetken kannalta. Päättynytkin tilanne esitetään ikään kuin mennyt olisi läsnä nykyisyydessä, jopa siinä määrin relevanttina puhujan nykyisyyden kannalta, että perfektiä voisi pitää osittain myös menemättömän ajan tempuksena.
Erilaiset kontekstitekijät, verbi-ilmauksen aspektuaalinen tilannetyyppi ja lauseen aikamääritteet vaikuttavat sitten siihen, kuinka perfektimuodon ilmaisema nykyrelevanssi viime kädessä tulkitaan. Perfektiä käytetään toisaalta kuvaamaan päättynyttä tilannetta, jolloin tulkinnassa painottuu tilanteen vaikutus tai tulos (a) (» § 1535 – 1536), ja toisaalta ilmaisemaan aiemmin alkanutta, mutta käynnissä olevaa tilannetta, jolloin kyseessä on jatkuvuuden perfekti (b) (» § 1537).
Perfektissä – kuten pluskvamperfektissäkin (» § 1540) – yhdistyvät deiktinen ja suhteellinen aika, koska siihen sisältyy merkintä tilanteen suhteellisesta aiemmuudesta. Näin perfektiä voi käyttää myös tulevaan viittaamassa, futuurisen tulkinnan saavissa yhdysrakenteissa, joissa suhteutetaan kahden lauseen tempukset, esim. Lähden jahka olen pakannut (» § 1547).
Huom. 1. Mikään muodollinen aines perfektissä ei ilmaise mennyttä, puhehetkeä varhaisempaa aikaa, vaikka kyseessä voikin olla mennyt ja päättynyt tapahtuma, esim. Olen käynyt Nuorgamissa.
Huom. 2. Infinitiivin perfektiä edustaa rakenne, jossa on modaaliverbin preesensmuoto, olla-verbin A-infinitiivi sekä pääverbin NUT-partisiippi. Yleensä kyseessä on tilanteen jälkivaikutusta korostava perfekti (» § 450):
Edellinen pykälä