Taustoittava pykälä
Modaaliselle merkitykselle on ominaista, että se aktivoi mielessä yhden tai useamman vaihtoehdon esitetylle tilanteelle. Semanttiselta kannalta modaalisuuden taustalla onkin vaihtoehtojen maailma. Aktuaalinen maailma on se, mitä todellisuudessa tapahtui tai tapahtuu, mutta on myös mahdollista ajatella, että asiat olisivat menneet tai voisivat nyt olla toisinkin. Tulevaisuuden tapahtumia voidaan paitsi ennustaa myös arvailla. Lause varmaankin hän söi lounasta ilmaisee menneen tapahtuman vain jossain määrin varmana, joten mahdollisuuksien rajoissa on sekin, että puheenalainen ei syönytkään lounasta. Lause Hän sai syödä lounasta taas tuo mieleen vaihtoehtoisen tilanteen, jossa syöminen ei ole luvallista, ja lause Hän ehti syödä lounasta sellaisen vaihtoehdon, jossa aika ei riittänyt lounastamiseen. Vaihtoehtojen maailmasta voidaan puhua myös mahdollisten maailmojen joukkona.
Modaalilogiikasta on peräisin modaalioperaattorin käsite, jonka avulla selitetään modaalisen merkityksen sisältyminen lauseen merkitykseen. Merkitykset ’välttämätön’ ja ’mahdollinen’ kohdistavat koko lauseen ilmaisemaan propositioon operaation eli saavat koko lauseen vaikutusalaansa, ja niitä nimitetään siitä syystä modaalioperaattoreiksi. Esimerkiksi väite asiaintilan mahdollisuudesta koostuu loogisesti kahdesta osasta: modaalioperaattorista ’mahdollinen’ ja sen vaikutusalassa olevasta propositiosta. Väite Koira on mahdollisesti sairas olisi siten loogisesti tyyppiä mahdollista [koira on sairas]. Välttämättömyys muistuttaa tällöin universaalikvanttoria kaikki (’kaikissa kyseeseen tulevissa vaihtoehdoissa’), mahdollisuus taas eksistentiaalista jokin-kvanttoria (’on ainakin yksi vaihtoehto’) (ks. esim. Horn 1989: 216–217).
Edellinen pykälä