Kieliopin rakennehierarkiassa lauseke on sanan ja lauseen välissä: se on sanan projektio ja lauseen rakenneosa. Puheessa lauseke voi toimia useissa yhteyksissä myös enemmän tai vähemmän itsenäisenä, lauseesta syntaktisesti riippumattomana lausumana. Syntaktisesti itsenäisinä käytetyt lausekkeet ovat tavallisimmin nominatiivi- tai partitiivimuotoisia substantiivi- tai adjektiivilausekkeita. Mahdollisia ovat myös post- ja prepositiolausekkeet sekä infiniittiset lausekkeet. Tällaiset kiinteät morfosyntaktiset rakennemallit ovat osittain vakiintuneet määrämerkitykseen mutta saavat joskus tulkintansa vasta kontekstin nojalla.
Keskustelussa lausekkeiden käyttö on hyvin moninaista. Lause voi esimerkiksi rakentua prosessina ja täydentyä vähittäin sillä tavoin, että joku puhujista jatkaa jo muodostunutta syntaktista kokonaisuutta liittämällä siihen yhden tai useampia lausekkeita (» § 1011 – 1014, 1057).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
A-infinitiivilauseke subjektina
§ 503 Minua pelotti lähteä ja muut infinitiivisubjektitapaukset
§ 504 Olla tai intransitiiviverbi: Oli ihana ~ tuntui ihanalta uida
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
§ 543 Mikä temporaalirakenne on
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä