Prototyyppisellä substantiivilla kuten auto, talo on vain määritteitä, ei täydennyksiä. Myös relationaaliset substantiivit kuten äiti, veli, serkku, pääty, nokka ja pohja saavat lauseessa vain määritteitä, vaikka niiden merkitykseen sisältyy suhde johonkin: ’jonkun äiti’, ’jonkin pohja’ jne. Täydennyksinä voi kuitenkin pitää ainakin sellaisia verbikantaisten substantiivien laajennuksia, jotka vastaavat verbin rektiotäydennyksiä, esim. osallistuminen + ILL ~ ALL, huolenpito + ELA, sekä siirtymistä kuvaavan kantaverbin suuntasijaisia täydennyksiä (» § 587 – 590). Toisaalta verbikantaisen substantiivin genetiivilaajennukset katsotaan määritteiksi objekti- ja subjektitulkintaisissa tapauksissa (» § 575 – 577). Seuraavassa täydennykset on lihavoitu:
Täydennyksiä saavat myös osa‑, ryhmä- ja mittasanat, esim. osa ihmisistä, joukko nuoria, lasi viiniä (» § 592).
Kaikkia substantiivin adverbiaaleja ei voi yksiselitteisesti luokittaa joko määritteiksi tai täydennyksiksi. Tällaisia ovat mm. kognitiivisen toiminnan tulosta tai kuvaa ilmaisevien substantiivien adverbiaalit: ohjeita lasten korvatulehdusten hoitoon, kirja rauhasta, mielikuva hyvästä lomasta, piirros eläimen päästä (» § 587).
Asetelma 99 esittää substantiivin eri laajennustyypit, joista osa esiintyy substantiivin edellä, osa jäljessä ja osa kummalla puolella tahansa. Seuraavissa pykälissä tarkastellaan lähemmin substantiivilausekkeen rakennetta. Interrogatiivisia, demonstratiivisia ja kvantifioivia tarkenteita käsitellään vain niiden syntaktisen sijoittumisen kannalta. Demonstratiivipronomineista » § 720 – 725, interrogatiivipronomineista » § 734, kvanttoripronomineista » § 740 – 758; numeraaleista » § 790, määräisyyden osoittamisesta » § 1409 – 1420.
| Taipumaton adjektiivi | + | – | pikku tytöllä, ensi suudelmassa | |
| Kongruoiva adjektiivi- tai partisiippimäärite | + | – | pienellä tytöllä, hyviä oivalluksia, talon rakentaneille miehille | |
| Demonstratiivinen määrite | + | – | tuolla tytöllä, siihen paikkaan | |
| Kvantifioiva määrite | + | – | kaikilla tytöillä, kahdella pojalla | |
| Interrogatiivinen määrite | + | – | kenelle tytölle, missä maassa | |
| Nimikemäärite | + | – | presidentti Haloselle, missi Lolan | |
| Tukisubstantiivin määrite | – | + | sanassa rakkaus, merkkiä @ | |
| Genetiivimäärite | + | – | omenan syönti, lapsen itku, ohjaajan ilot, markan lantti | |
| Adverbiaali | 1 | + | + | kaupassa käynti, lähtö Iihin ulkona tupakointi, tupakointi ulkona |
| 2 | – | + | suhde elämään, matka rajan taakse, osa leivästä, käsitys elämästä tuttava Iistä, konsertti huomenna | |
| Infinitiivilauseke | – | + | oikeus elää, kiire syömään | |
| että-lause | – | + | ajatus että hän tulee | |
| Interrogatiivilause | – | + | epäilys tuleeko hän | |
| Relatiivilause | – | + | ihminen joka on onnellinen | |
| kun-lause | – | + | se päivä kun tapasimme | |
| Adverbiaalin sijainnin valinnaisuus koskee lähinnä teonnimiä: kylässä käynti ~ käynti kylässä (ryhmä 1). |
Huom. Kun substantiivilausekkeet ovat keskenään appositiosuhteessa, kumpikaan ei määritä toista: [Suomen yksi kansallisruoka] [nakkimakkara] ei ole hyvää ravintoa lapsille (l); – – sehän koskettaisi myös [meitä] [suomalaisia] (l) (» § 601). Myöskään muut lisäyssuhteet eivät ole määritesuhteita. (» § 1059.)
Edellinen pykälä