E-infinitiivin kahta muotoa (» asetelma 92) käytetään ensisijaisesti adverbiaalimääritteenä: inessiiviä ajankohdan määritteenä toimivassa temporaalirakenteessa, instruktiivia tavan määritteenä toimivassa rakenteessa, joka ilmaisee myös erilaisia additiivisia suhteita.
| Inessiivi | ||
| Adverbiaalimääritteenä | Perheen
muuttaessa tänne olin 5-vuotias.
Mies sai miinoja raivattaessa osuman. |
» § 543 – 548 |
| Instruktiivi | ||
| Adverbiaalimääritteenä | Katselimme Villeä ihaillen.
Hän palautti laitteen väittäen sen olevan rikki. |
» § 515 – 520 |
Vain inessiivimuodolla on passiivivaihtoehto, ja genetiivisubjekti on sillä tavallisempi kuin instruktiivimuodolla. Lähellä toisiaan muodot ovat, kun niitä käytetään sellaisissa lauseissa kuin Aika kului pääsykokeisiin lukiessa ~ lukien (» § 520, 547).
E-infinitiivin inessiivi esiintyy lisäksi vakiintuneessa konstruktiossa mikä(s) (NPGEN) on ‑essA (lähimerkityksinen on konstruktio mikä(s) on + A-infinitiivin perusmuoto).
Huom. Hämäläismurteissa E-infinitiivin instruktiivi esiintyy verbiliitossa panna tehden: [keskustelupalstalla] paas antaen linkkejä niin kattellaan (E).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
A-infinitiivilauseke subjektina
§ 503 Minua pelotti lähteä ja muut infinitiivisubjektitapaukset
§ 504 Olla tai intransitiiviverbi: Oli ihana ~ tuntui ihanalta uida
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
§ 543 Mikä temporaalirakenne on
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä