E-infinitiivin kahta muotoa (» asetelma 92) käytetään ensisijaisesti adverbiaalimääritteenä: inessiiviä ajankohdan määritteenä toimivassa temporaalirakenteessa, instruktiivia tavan määritteenä toimivassa rakenteessa, joka ilmaisee myös erilaisia additiivisia suhteita.
| Inessiivi | ||
| Adverbiaalimääritteenä | Perheen
muuttaessa tänne olin 5-vuotias.
Mies sai miinoja raivattaessa osuman. |
» § 543 – 548 |
| Instruktiivi | ||
| Adverbiaalimääritteenä | Katselimme Villeä ihaillen.
Hän palautti laitteen väittäen sen olevan rikki. |
» § 515 – 520 |
Vain inessiivimuodolla on passiivivaihtoehto, ja genetiivisubjekti on sillä tavallisempi kuin instruktiivimuodolla. Lähellä toisiaan muodot ovat, kun niitä käytetään sellaisissa lauseissa kuin Aika kului pääsykokeisiin lukiessa ~ lukien (» § 520, 547).
E-infinitiivin inessiivi esiintyy lisäksi vakiintuneessa konstruktiossa mikä(s) (NPGEN) on ‑essA (lähimerkityksinen on konstruktio mikä(s) on + A-infinitiivin perusmuoto).
Huom. Hämäläismurteissa E-infinitiivin instruktiivi esiintyy verbiliitossa panna tehden: [keskustelupalstalla] paas antaen linkkejä niin kattellaan (E).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
A-infinitiivilauseke subjektina
§ 503 Minua pelotti lähteä ja muut infinitiivisubjektitapaukset
§ 504 Olla tai intransitiiviverbi: Oli ihana ~ tuntui ihanalta uida
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
§ 543 Mikä temporaalirakenne on
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä