Evidentiaalisuudella tarkoitetaan tapoja, joilla esitetyn lausuman lähdettä osoitetaan: se merkitään havaituksi, muilta kuulluksi, kuvitelluksi tai havainnoista ja tosiasioista päätellyksi (» § 1552). Partikkelien jaotteleminen evidentiaalisiin ja episteemisiin ei ole yksiselitteistä. Joillakin partikkeleista on selvemmin evidentiaalista käyttöä kuin toisilla. Partikkeli varmaan(kin) merkitsee puhujan esittämän asiaintilan oletukseksi, usein päättelyyn perustuvaksi, ja se voidaan monissa yhteyksissä tulkita evidentiaalisesti (a–b). Sana varmasti toimii usein samoin, mutta saadessaan määritteen se tulkitaan kirjaimellisemmin varmuutta ilmaisevaksi adverbiksi (c).
Seija: | Neioo kuullu mitään siit Tunisiast vieläkää vai |
Virpi: | Eio |
Seija: | Ei nei sit varmaan sinne lähe. (p) |
Partikkelin varmaan(kin) käyttö on rajoittunut deklaratiivimuotoisiin lauseisiin (d); tietyissä tilanteissa sellainen voidaan tulkita vahvistusta hakevaksi, siis kysyväksi.
Useat evidentiaalisuutta merkitsevistä adverbeista ja partikkeleista ovat erilaista mentaalista asennoitumista, havaintoa tai tietämistä ilmaisevien verbien leksikaalistuneita muotoja (» asetelma 188).
nähdä | näemmä, näköjään | nähdäkseni | nähtävästi |
kuulla | kuulemma | ||
käsittää | käsittääkseni | ||
luulla | luullakseni | luultavasti | |
muistaa | muistaakseni | ||
tietää | tiemmä | tietääkseni | tiettävästi |
ymmärtää | ymmärtääkseni | ymmärrettävästi |
Yleisin verbipohjaisista adverbeista on näköjään (e). Partikkeli näemmä ja sitä paljon vähäkäyttöisempi tiemmä ovat leksikaalistumia, joissa ei välttämättä ole jäljellä merkitystä, joka osoittaisi, millä tavoin puhuja on saanut asian tietoonsa. Merkitys on ’ilmeisesti’; ’olen päätellyt’ (f).
Sari: | eh heh Onks sul nyt ahdistuskohtaus vai |
Virpi: | Ei kun nukutuskohtaus |
Sari: | Olitsä nukkumas, |
Virpi: | Näköjään olin ehhehih (p) |
Partikkeli kuulemma ilmaisee, että lausumassa esitetty asia on kertojalle toisen käden tietoa (g) (» § 1494). Konkreettinen ’kuulemisen’ merkitys ei ole välttämättä jäljellä; tieto voi perustua yhtä hyvin huhupuheeseen kuin kirjoitettuun lähteeseen.
Huom. Selityksiin liittyvä partikkeli näet, joka on verbin paradigmasta irronnut indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto, ei ole samassa mielessä evidentiaalinen kuin asetelmassa 188 luetellut sanat. Yhteys evidentiaalisiin on kuitenkin ilmeinen: partikkelin käyttäjä vetoaa vastaanottajan päättelykykyyn; jälkimmäinen lause on edellisen selitys.