Lausuman puhetoiminto samoin kuin sen sekventiaalinen asema eli sijainti keskustelussa vaikuttavat kin-partikkelin sisältävän ilmauksen tulkintaan. Selvin tapaus ovat kielteiskysyvät lauseet, joihin on kiteytynyt samanmielisyyteen vetoamisen (a) tai toisaalta odotuksenvastaisuuden (b) merkitys:
Myös vastauksessa tai muussa vierusparin jälkijäsenessä -kin osoittaa, miten vastaaja yhdistää lausumansa edellisen puhujan esittämään. Esimerkissä (c) on kyse kannanotoista: toisen kannanoton esittäjä osoittaa partikkelilla, että hänellä on riippumaton oma mielipide asiasta, vaikkakin mielipide on sama. Esimerkissä (d) jälkijäsenen esittäjä vahvistaa kannanotollaan edellisen puhujan kantaa, ja (e)-tapauksessa kyse voi olla sekä (puhekumppanin) odotuksen mukaisesta että puhujan toimimisesta oman aiemman päätöksensä vastaisesti. Esimerkissä (f) partikkeli implikoi, että puhuja R muistaakin vastauksen kuultuaan tienneensä asian entuudestaan.
H: | – – mä oon sitä mieltä että Arvo on tosi lepsu. |
K: | Niin se onki. (p) |
M: | – – sitäpaitsi ei mult jää paljo mult jää just niitä psykan luentosarjoja pois |
[– –] | |
L: | Niitä ny joutaa jäädäkki se on nii vihoviimestä puuhaa. (p) |
S: | Jos se- se ei pääse sinun luokse, parempi ku tulet meille. |
J: | Ahah. ↑No em minä tiiä ↓ehkä minä tuunki. Mutta em minä vielä tiiä sitä varmaks. (p) |
R: | Vekeki eikö oo ↑valmistunu jo tässä, |
T: | O:n ja on töissä ja |
R: | Nii Missä se on töissä. |
T: | Vantaan kaupungilla. |
R: | Asko sanoki sen. |
T: | Joo. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet