Lausuman puhetoiminto samoin kuin sen sekventiaalinen asema eli sijainti keskustelussa vaikuttavat kin-partikkelin sisältävän ilmauksen tulkintaan. Selvin tapaus ovat kielteiskysyvät lauseet, joihin on kiteytynyt samanmielisyyteen vetoamisen (a) tai toisaalta odotuksenvastaisuuden (b) merkitys:
Myös vastauksessa tai muussa vierusparin jälkijäsenessä -kin osoittaa, miten vastaaja yhdistää lausumansa edellisen puhujan esittämään. Esimerkissä (c) on kyse kannanotoista: toisen kannanoton esittäjä osoittaa partikkelilla, että hänellä on riippumaton oma mielipide asiasta, vaikkakin mielipide on sama. Esimerkissä (d) jälkijäsenen esittäjä vahvistaa kannanotollaan edellisen puhujan kantaa, ja (e)-tapauksessa kyse voi olla sekä (puhekumppanin) odotuksen mukaisesta että puhujan toimimisesta oman aiemman päätöksensä vastaisesti. Esimerkissä (f) partikkeli implikoi, että puhuja R muistaakin vastauksen kuultuaan tienneensä asian entuudestaan.
| H: | – – mä oon sitä mieltä että Arvo on tosi lepsu. |
| K: | Niin se onki. (p) |
| M: | – – sitäpaitsi ei mult jää paljo mult jää just niitä psykan luentosarjoja pois |
| [– –] | |
| L: | Niitä ny joutaa jäädäkki se on nii vihoviimestä puuhaa. (p) |
| S: | Jos se- se ei pääse sinun luokse, parempi ku tulet meille. |
| J: | Ahah. ↑No em minä tiiä ↓ehkä minä tuunki. Mutta em minä vielä tiiä sitä varmaks. (p) |
| R: | Vekeki eikö oo ↑valmistunu jo tässä, |
| T: | O:n ja on töissä ja |
| R: | Nii Missä se on töissä. |
| T: | Vantaan kaupungilla. |
| R: | Asko sanoki sen. |
| T: | Joo. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä