Lausuman puhetoiminto samoin kuin sen sekventiaalinen asema eli sijainti keskustelussa vaikuttavat kin-partikkelin sisältävän ilmauksen tulkintaan. Selvin tapaus ovat kielteiskysyvät lauseet, joihin on kiteytynyt samanmielisyyteen vetoamisen (a) tai toisaalta odotuksenvastaisuuden (b) merkitys:
Myös vastauksessa tai muussa vierusparin jälkijäsenessä -kin osoittaa, miten vastaaja yhdistää lausumansa edellisen puhujan esittämään. Esimerkissä (c) on kyse kannanotoista: toisen kannanoton esittäjä osoittaa partikkelilla, että hänellä on riippumaton oma mielipide asiasta, vaikkakin mielipide on sama. Esimerkissä (d) jälkijäsenen esittäjä vahvistaa kannanotollaan edellisen puhujan kantaa, ja (e)-tapauksessa kyse voi olla sekä (puhekumppanin) odotuksen mukaisesta että puhujan toimimisesta oman aiemman päätöksensä vastaisesti. Esimerkissä (f) partikkeli implikoi, että puhuja R muistaakin vastauksen kuultuaan tienneensä asian entuudestaan.
| H: | – – mä oon sitä mieltä että Arvo on tosi lepsu. |
| K: | Niin se onki. (p) |
| M: | – – sitäpaitsi ei mult jää paljo mult jää just niitä psykan luentosarjoja pois |
| [– –] | |
| L: | Niitä ny joutaa jäädäkki se on nii vihoviimestä puuhaa. (p) |
| S: | Jos se- se ei pääse sinun luokse, parempi ku tulet meille. |
| J: | Ahah. ↑No em minä tiiä ↓ehkä minä tuunki. Mutta em minä vielä tiiä sitä varmaks. (p) |
| R: | Vekeki eikö oo ↑valmistunu jo tässä, |
| T: | O:n ja on töissä ja |
| R: | Nii Missä se on töissä. |
| T: | Vantaan kaupungilla. |
| R: | Asko sanoki sen. |
| T: | Joo. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä