Persoona on kieliopillinen kategoria, joka perustuu referentiaalisten eli viittaavien NP:iden luokittamiseen puhetilanteen kannalta kolmia puhujaan, kuulijaan ja muihin. Monikollisissa viittauksissa puhujan tai kuulijan viiteryhmät saattavat sisältää sekä läsnä- että poissaolevia osallistujia. Puhujaa viiteryhmineen kutsutaan 1. persoonaksi, kuulijaa viiteryhmineen 2. persoonaksi ja muita 3. persoonaksi. Myös yksipersoonainen passiivi kuuluu persoonajärjestelmään (» § 1313).
Persoonamuotoja käytetään myös muuten kuin viittaamaan puheaktipersooniin suoraan. Yksikön 3. persoonan erikoistapaus on nollapersoona: se viittaa usein paitsi yleistävästi myös 1. persoonaan eli puhujaan itseensä. Myös yksikön 2. persoonan muotoja käytetään yleistävästi varsinkin puhutussa kielessä (» § 1365).
Huom. Yksipersoonaista passiivia on kutsuttu 4. persoonaksi erotuksena 1., 2. ja 3. persoonasta (Tuomikoski 1971). Passiivin viittauspotentiaali on kuitenkin päällekkäinen toisten persoonien kanssa: yleensä se viittaa muihin kuin läsnäolijoihin, mutta voi viitata myös puhujaan tai kuulijaan.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseen asema ja ominaisuuksia
Adverbiaalilause yhdyslauseen alussa tai lopussa
Adverbiaalilause määritteenä ja lisäyksenä
§ 1114 Lausella kiinteämpi tai irrallisempi suhde toiseen
§ 1115 Tulkintaperusteena vaikutusala
§ 1116 Jatkumo määrittävästä lauseesta lisäykseen
Kausaalisen suhteen konjunktiot: koska, sillä, kun
Kausaalisen suhteen konnektiivit: siksi, sen takia, nimittäin
Päätelmien ja konsekutiivisen suhteen konnektiivit: siis, niin
§ 1134 Mitä tarkoittaa konditionaalinen suhde?
§ 1135 Jos tulet ~ tulisit ~ olisit tullut ja Nyt tulet tai...
Ehto, relevanssi, varaus: jos, mikäli, ellei, jollei
Edellinen pykälä