Nominien eli substantiivien, adjektiivien, numeraalien ja pronominien taivutukseen kuuluvat luku ja sija. Lähinnä substantiiveihin liittyvät lisäksi possessiivisuffiksit, jotka edustavat (omistajan) persoonaa (» § 95 – 96).
Nominin muodoista tunnuksettomia ovat yksikkö ja nominatiivi. Taivutusmuodossa voi olla yhden tai useamman taivutuskategorian tunnuksia. Lähimpänä vartaloa on luvun tunnus, sen jälkeen sijapääte sekä mahdollinen possessiivisuffiksi. Viimeiseksi sananmuotoon liittyvät liitepartikkelit, jotka eivät ole taivutuspäätteitä.
| Vartalo | Luku | Sija | POS | Liitepartikkelit |
| leipä | ä | ni | kään | |
| leip | i | ä | ||
| tuloks | i | lla | ||
| äiti | si | kö | ||
| vaale | i | ta | pas |
Tunnusten raja ei ole aina selvä: esim. luvun ja sijan tunnukset voivat sulautua yhteen (las-ten), samoin sijan tunnus ja possessiivisuffiksi (las-teni).
Nominaalista taivutusta on nominintaivutuksen ulkopuolellakin. Sijapäätteitä ja possessiivisuffikseja esiintyy myös verbintaivutuksen infiniittisissä muodoissa kuten mennessäni, saadaksenne sekä adverbeissa kuten suutuksissaan, mielelläni.
Huom. Adjektiivien ja adverbien komparaatio eli komparatiivin ja superlatiivin muodostus käsitellään luvussa Nominijohdokset: Komparaatiojohdokset (» § 300 – 302).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Referointi osana kertojan tekstiä
§ 1458 Kokoavasti referaatin ja kerronnan suhteesta
§ 1459 Referoinnin tyypilliset osat: johtoilmaus ja referaatti
§ 1460 Suoran ja epäsuoran esityksen piirteitä ja eroja
§ 1461 Rakenteellisesti integroituneimmat referoinnin muodot
Deiksis ja puhetilanteen vaatimukset
§ 1467 Deiktisten viitepisteiden muutokset referoinnissa
§ 1468 Deiktisten keinojen keskinäisestä riippumattomuudesta
Johtolause ja muut johtoilmaukset
Johtolauseen verbi ilmaisee viestin vastaanottamista
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä