Nominien eli substantiivien, adjektiivien, numeraalien ja pronominien taivutukseen kuuluvat luku ja sija. Lähinnä substantiiveihin liittyvät lisäksi possessiivisuffiksit, jotka edustavat (omistajan) persoonaa (» § 95 – 96).
Nominin muodoista tunnuksettomia ovat yksikkö ja nominatiivi. Taivutusmuodossa voi olla yhden tai useamman taivutuskategorian tunnuksia. Lähimpänä vartaloa on luvun tunnus, sen jälkeen sijapääte sekä mahdollinen possessiivisuffiksi. Viimeiseksi sananmuotoon liittyvät liitepartikkelit, jotka eivät ole taivutuspäätteitä.
| Vartalo | Luku | Sija | POS | Liitepartikkelit |
| leipä | ä | ni | kään | |
| leip | i | ä | ||
| tuloks | i | lla | ||
| äiti | si | kö | ||
| vaale | i | ta | pas |
Tunnusten raja ei ole aina selvä: esim. luvun ja sijan tunnukset voivat sulautua yhteen (las-ten), samoin sijan tunnus ja possessiivisuffiksi (las-teni).
Nominaalista taivutusta on nominintaivutuksen ulkopuolellakin. Sijapäätteitä ja possessiivisuffikseja esiintyy myös verbintaivutuksen infiniittisissä muodoissa kuten mennessäni, saadaksenne sekä adverbeissa kuten suutuksissaan, mielelläni.
Huom. Adjektiivien ja adverbien komparaatio eli komparatiivin ja superlatiivin muodostus käsitellään luvussa Nominijohdokset: Komparaatiojohdokset (» § 300 – 302).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
A-infinitiivilauseke subjektina
§ 503 Minua pelotti lähteä ja muut infinitiivisubjektitapaukset
§ 504 Olla tai intransitiiviverbi: Oli ihana ~ tuntui ihanalta uida
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
§ 543 Mikä temporaalirakenne on
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä