Demonstratiivipronomineja on kuusi: yleiskielessä ne ovat tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne (» asetelma 50). Se‑, ne- ja nuo-pronominien vartaloissa on vokaalivaihtelua: se- : si‑, ne : nii-, nuo : noi-. Tämä- ja nämä-pronomineissa on nominatiivissa ja yksikön genetiivissä kaksitavuistava mä-aines, joka usein puuttuu puhutun kielen muodoista: tää : tän, nää. Tuo- ja nuo-pronominit esiintyvät puhutussa kielessä laajalti asussa toi : to- ja noi : noi-. Se-pronominilla on poikkeuksellinen pääteaines muiden nominien inessiivin ja elatiivin tunnusta vastaamassa: sii-nä, sii-tä. Monikon taivutusmuodoissa on lisänä monikon tunnus i ja genetiivissä vielä de-aines (vrt. persoonapronominien dä-aines). Demonstratiivipronominit eivät juuri esiinny vajaakäyttöisissä sijoissa, poikkeuksena määritteenä toimiva komitatiivi: niine hyvineen. Pronominien instruktiivimuodot ovat leksikaalistuneet adverbeiksi tai partikkeleiksi näin, niin, noin (» § 256). (» § 720–721.)
se | ne | tämä | nämä | tuo | nuo | |
NOM | se | ne | tämä | nämä | tuo | nuo |
GEN | se-n | niide-n | tämä-n | näide-n | tuo-n | noide-n |
PAR | si-tä | nii-tä | tä-tä | näi-tä | tuo-ta | noi-ta |
ESS | si-nä | nii-nä | tä-nä | näi-nä | tuo-na | noi-na |
TRA | si-ksi | nii-ksi | tä-ksi | näi-ksi | tuo-ksi | noi-ksi |
INE | sii-nä | nii-ssä | tä-ssä | näi-ssä | tuo-ssa | noi-ssa |
ELA | sii-tä | nii-stä | tä-stä | näi-stä | tuo-sta | noi-sta |
ILL | sii-hen | nii-hin | tä-hän | näi-hin | tuo-hon | noi-hin |
ADE | si-llä | nii-llä | tä-llä | näi-llä | tuo-lla | noi-lla |
ABL | si-ltä | nii-ltä | tä-ltä | näi-ltä | tuo-lta | noi-lta |
ALL | si-lle | nii-lle | tä-lle | näi-lle | tuo-lle | noi-lle |
KOM | – | nii-ne | – | näi-ne | – | noi-ne |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet