Demonstratiivipronomineja on kuusi: yleiskielessä ne ovat tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne (» asetelma 50). Se‑, ne- ja nuo-pronominien vartaloissa on vokaalivaihtelua: se- : si‑, ne : nii-, nuo : noi-. Tämä- ja nämä-pronomineissa on nominatiivissa ja yksikön genetiivissä kaksitavuistava mä-aines, joka usein puuttuu puhutun kielen muodoista: tää : tän, nää. Tuo- ja nuo-pronominit esiintyvät puhutussa kielessä laajalti asussa toi : to- ja noi : noi-. Se-pronominilla on poikkeuksellinen pääteaines muiden nominien inessiivin ja elatiivin tunnusta vastaamassa: sii-nä, sii-tä. Monikon taivutusmuodoissa on lisänä monikon tunnus i ja genetiivissä vielä de-aines (vrt. persoonapronominien dä-aines). Demonstratiivipronominit eivät juuri esiinny vajaakäyttöisissä sijoissa, poikkeuksena määritteenä toimiva komitatiivi: niine hyvineen. Pronominien instruktiivimuodot ovat leksikaalistuneet adverbeiksi tai partikkeleiksi näin, niin, noin (» § 256). (» § 720–721.)
se | ne | tämä | nämä | tuo | nuo | |
NOM | se | ne | tämä | nämä | tuo | nuo |
GEN | se-n | niide-n | tämä-n | näide-n | tuo-n | noide-n |
PAR | si-tä | nii-tä | tä-tä | näi-tä | tuo-ta | noi-ta |
ESS | si-nä | nii-nä | tä-nä | näi-nä | tuo-na | noi-na |
TRA | si-ksi | nii-ksi | tä-ksi | näi-ksi | tuo-ksi | noi-ksi |
INE | sii-nä | nii-ssä | tä-ssä | näi-ssä | tuo-ssa | noi-ssa |
ELA | sii-tä | nii-stä | tä-stä | näi-stä | tuo-sta | noi-sta |
ILL | sii-hen | nii-hin | tä-hän | näi-hin | tuo-hon | noi-hin |
ADE | si-llä | nii-llä | tä-llä | näi-llä | tuo-lla | noi-lla |
ABL | si-ltä | nii-ltä | tä-ltä | näi-ltä | tuo-lta | noi-lta |
ALL | si-lle | nii-lle | tä-lle | näi-lle | tuo-lle | noi-lle |
KOM | – | nii-ne | – | näi-ne | – | noi-ne |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet