Demonstratiivipronomineja on kuusi: yleiskielessä ne ovat tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne (» asetelma 50). Se‑, ne- ja nuo-pronominien vartaloissa on vokaalivaihtelua: se- : si‑, ne : nii-, nuo : noi-. Tämä- ja nämä-pronomineissa on nominatiivissa ja yksikön genetiivissä kaksitavuistava mä-aines, joka usein puuttuu puhutun kielen muodoista: tää : tän, nää. Tuo- ja nuo-pronominit esiintyvät puhutussa kielessä laajalti asussa toi : to- ja noi : noi-. Se-pronominilla on poikkeuksellinen pääteaines muiden nominien inessiivin ja elatiivin tunnusta vastaamassa: sii-nä, sii-tä. Monikon taivutusmuodoissa on lisänä monikon tunnus i ja genetiivissä vielä de-aines (vrt. persoonapronominien dä-aines). Demonstratiivipronominit eivät juuri esiinny vajaakäyttöisissä sijoissa, poikkeuksena määritteenä toimiva komitatiivi: niine hyvineen. Pronominien instruktiivimuodot ovat leksikaalistuneet adverbeiksi tai partikkeleiksi näin, niin, noin (» § 256). (» § 720–721.)
| se | ne | tämä | nämä | tuo | nuo | |
| NOM | se | ne | tämä | nämä | tuo | nuo |
| GEN | se-n | niide-n | tämä-n | näide-n | tuo-n | noide-n |
| PAR | si-tä | nii-tä | tä-tä | näi-tä | tuo-ta | noi-ta |
| ESS | si-nä | nii-nä | tä-nä | näi-nä | tuo-na | noi-na |
| TRA | si-ksi | nii-ksi | tä-ksi | näi-ksi | tuo-ksi | noi-ksi |
| INE | sii-nä | nii-ssä | tä-ssä | näi-ssä | tuo-ssa | noi-ssa |
| ELA | sii-tä | nii-stä | tä-stä | näi-stä | tuo-sta | noi-sta |
| ILL | sii-hen | nii-hin | tä-hän | näi-hin | tuo-hon | noi-hin |
| ADE | si-llä | nii-llä | tä-llä | näi-llä | tuo-lla | noi-lla |
| ABL | si-ltä | nii-ltä | tä-ltä | näi-ltä | tuo-lta | noi-lta |
| ALL | si-lle | nii-lle | tä-lle | näi-lle | tuo-lle | noi-lle |
| KOM | – | nii-ne | – | näi-ne | – | noi-ne |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä