Taustoittava pykälä
NP:n sisäinen rakenne on asiaproosassa hyvin erilainen kuin kaunokirjallisuudessa, ja molemmat poikkeavat keskustelupuheesta. Taulukossa 8 on esitetty suppean aineiston NP:iden rakenteelliset jakaumat. Tulokset ovat yksiselitteisiä pronominien ja paljaiden substantiivien osalta. Muuten saattaa esiintyä lievää horjuntaa sen suhteen, onko jokin esiintymä luokiteltu substantiiviksi, postpositioksi vai adverbiksi. Luvut ovat kuitenkin suuntaa antavia. Määritteisiin sisältyviä NP:itä ei ole laskettu. Näin mm. relatiivilause on luettu yhdeksi jälkimääritteeksi, mutta sen sisältämien NP:iden rakennetta ei ole otettu huomioon, esim. ilmaus tyttö, jonka takin taskussa on reikä on jälkimääritteellinen NP. Jos substantiivilla on sekä etu- että jälkimäärite, molemmat on laskettu; esim. ilmaus pieni tyttö, jonka takin taskussa on reikä on sijoitettu sekä ryhmään ”adjektiivi + substantiivi” että ”substantiivi + jälkilaajennus”. Tällaisia kaksoistapauksia ei analysoidussa aineistossa ollut paljon. Asiaproosan ja kaunokirjallisuuden otos on peräisin Parole-korpuksesta ja puhekielen otos Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen keskustelukorpuksesta; puhekielen otoksen on analysoinut ja laskenut Jenni Kuusisto.
| Asiaproosa | Kaunokirjallisuus | Vapaa keskustelu | ||||
| % | n | % | n | % | n | |
| Pelkkä substantiivi | 32,1 | 653 | 46,5 | 967 | 21,9 | 790 |
| Pronomini | 9,5 | 194 | 16,6 | 344 | 48,0 | 1731 |
| Adjektiivi/GEN + substantiivi | 46,0 | 937 | 27,8 | 576 | 17,6 | 633 |
| Substantiivi + jälkilaajennus | 10,0 | 204 | 6,4 | 133 | 1,7 | 62 |
| Muu | 2,4 | 48 | 2,8 | 58 | 10,7 | 387 |
| Yhteensä | 2036 | 2078 | 3603 | |||
| Sarake ”Muu” sisältää mm. kvanttori- ja numeraali-ilmauksia kuten paljon rahaa, kaksi tyttöä. |
Vapaan keskustelun aineiston NP:istä (3603 kpl) merkittävä osa on pronomineja (48 %), ja substantiivitkin ovat usein määritteettömiä (21,9 %); yhteensä näitä yksisanaisia NP:itä on 70 %. Vastaava osuus on asiaproosassa 41,6 % ja kaunokirjallisuudessa 63 %. Etumääritteellisiä NP:itä on keskusteluainestossa vajaa viidennes (n. 17 %), mutta jälkimääritteellisiä – lähinnä relatiivilausemääritteellisiä – vain pari prosenttia. Seuraavassa näyte keskustelupuheen NP:istä.
| V: | Mut tiet sä nyt- nyt mä oon ihan sekasin mä oon just heränny mä olin nyt tuol nukkumassa ku mä oon ihan sekasin kenen kans mä ylipäänsä puhun |
| S: | Mä vähä arvelin et sä et tiedä kuka mä oon. Muistat sä ku tuota tuota mä oon Sinin kaveri? |
| V: | Jaa? |
| S: | Ja sä oot tuota. Me oltiin tuol Elites sillo ku me tultiin Ranskast Maran kans viime keväänä (p) |
Asiaproosan aineistossa (2036 NP:tä) yleisyyssuhteet ovat hyvin erilaiset. Tyypillinen NP sisältää joko kongruoivan tai genetiivisijaisen etumääritteen (46 % kaikista NP:istä). Myös pelkkä substantiivi NP:nä on asiakielessä tavallinen (32,1 %). Pronominin käsittäviä NP:itä on selvästi vähemmän kuin keskusteluaineistossa (9,5 %). Jälkilaajennuksisia NP:itä eli relatiivilauseen, että-lauseen tai adverbiaalin sisältäviä on samoin kymmenisen prosenttia. Tekstilajista riippuen suhteet saattavat asiaproosan sisälläkin vaihdella. Esimerkiksi säädösteksteissä jälkilaajennuksia on suhteellisesti enemmän kuin muussa asiaproosassa, esim. päätös jätehuollosta, lupa siirtää jne. Seuraavassa tyypilliset näytteet lehti- ja säädöskielestä:
Kaunokirjallisen aineiston 2078:sta NP:stä on paljaita substantiiveja 46,5 %. Tämä selittyy pitkälti sillä, että tekstit kertovat usein henkilöistä, joihin viitataan erisnimellä. Toiseksi yleisimpiä ovat määritteelliset substantiivit (27,8 %). Pronominien osuus (16,6 %) on keskustelupuheen ja asiakielen välimaastossa. Yksittäisten kirjailijoiden tyyleissä on huomattaviakin eroja. Seuraavassa näytteet kahdelta kirjailijalta:
Edellinen pykälä