Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Verbijohdokset > Muuttumisjohdokset > Nominikantaiset muuttumisjohdokset > § 338 Adjektiiveista johdetut muuttumisjohdokset

§ 338 Adjektiiveista johdetut muuttumisjohdokset

Adjektiiveista johdetaan muuttumisjohdoksia varsin yleisesti. Samaan kanta-adjektiiviin voi perustua useita rinnakkaisia johdoksia:

 
hoiketa ~ hoikentua ~ hoikistua, sitketä ~ sitkistyä ~ sitkeytyä, tummeta ~ tummentua ~ tummua, nuoreta ~ nuorentua ~ nuortua, punastua ~ punertua ~ punehtua ~ punoittua, seljetä ~ selitä ~ selkeytyä ~ selkeentyä ~ selkiytyä ~ selkiintyä, neutraalistua ~ neutraloitua ~ neutralisoitua, automaattistua ~ automatisoitua (PS)

Muodostus ei silti ole aukottoman kattavaa. Muuttumisjohdos on lähes aina johdettavissa kaksitavuisista ja eA-adjektiiveista, mutta näissäkin vartalotyypeissä on sellaisia yksittäisiä adjektiiveja, joista ei ole vakiintunutta muuttumisjohdosta eikä uudismuodostekaan välttämättä tunnu mahdolliselta, esim. hauska, kiva, metka, nuuka, oiva, röyhkeä, saita, tärkeä, töykeä.

Suurimmasta osasta monitavuisia, johdettuja adjektiiveja muuttumisjohdoksen muodostus ei ole mahdollista (esim. *antoistua < antoisa, *harmahtavoitua < harmahtava). Johtaminen käy kuitenkin monista (i)nen-nomineista sekä leksikaalistuneista aktiivin VA-partisiipeista:

 
arkistua, suomalaistua, ruumiillistua, vetistyä (PS), aurinkoistua, kalaistua (L) vrt. *hikistyä, *haitallistua, ?sekalaistua | elävöityä, pätevöityä, tukevoitua

Muuttumisjohdos on usein mahdollista muodostaa myös (i)nen-edusosaisista yhdysadjektiiveista (kansainvälinen > kansainvälistyä, maailmanlaajuinen > maailmanlaajuistua), mutta ei muunlaisista (jääkylmä > *jääkylmetä, riemunkirjava > *riemunkirjavoitua).

Muuttumisjohdosten muodostus substantiiveista ei ole samassa määrin mahdollista kuin adjektiiveista, vaan enemmänkin lekseemikohtaista. Substantiivikantana voi olla myös yhdyssana.

 
esineistyä (skt), nettiytyä (sl), verkottua ~ verkostua ~ verkkoistua (sl), tietokoneistua (sl), rikkaruohottua (L)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Yleistä

Muuttamisjohdokset

Muuttumisjohdokset

Muuntelujohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Yleistä

Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne

Yleistä

Infinitiivi verbiketjussa

Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet

A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina

A-infinitiivilauseke subjektina

Nesessiivirakenne

Infinitiivilauseke nominin määritteenä

A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina

Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke

A-infinitiivin translatiivi

Tavan ja samanaikaisuuden infinitiivirakenteet

Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne

Referatiivirakenne

Temporaalirakenne

Vertailua: tarkoitusta ilmaisevia infiniittirakenteita

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot