Adjektiiveista johdetaan muuttumisjohdoksia varsin yleisesti. Samaan kanta-adjektiiviin voi perustua useita rinnakkaisia johdoksia:
Muodostus ei silti ole aukottoman kattavaa. Muuttumisjohdos on lähes aina johdettavissa kaksitavuisista ja eA-adjektiiveista, mutta näissäkin vartalotyypeissä on sellaisia yksittäisiä adjektiiveja, joista ei ole vakiintunutta muuttumisjohdosta eikä uudismuodostekaan välttämättä tunnu mahdolliselta, esim. hauska, kiva, metka, nuuka, oiva, röyhkeä, saita, tärkeä, töykeä.
Suurimmasta osasta monitavuisia, johdettuja adjektiiveja muuttumisjohdoksen muodostus ei ole mahdollista (esim. *antoistua < antoisa, *harmahtavoitua < harmahtava). Johtaminen käy kuitenkin monista (i)nen-nomineista sekä leksikaalistuneista aktiivin VA-partisiipeista:
Muuttumisjohdos on usein mahdollista muodostaa myös (i)nen-edusosaisista yhdysadjektiiveista (kansainvälinen > kansainvälistyä, maailmanlaajuinen > maailmanlaajuistua), mutta ei muunlaisista (jääkylmä > *jääkylmetä, riemunkirjava > *riemunkirjavoitua).
Muuttumisjohdosten muodostus substantiiveista ei ole samassa määrin mahdollista kuin adjektiiveista, vaan enemmänkin lekseemikohtaista. Substantiivikantana voi olla myös yhdyssana.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä