A-infinitiivilauseke voi määrittää substantiivia ja siten kuulua NP:hen (a) (» § 593). Substantiivi on verbikantainen tai ‑korrelaatillinen, kuten pyrkimys, tarve, vaatimus, yritys, tai muuten abstrakti, esim. keino, tapa, mahdollisuus, tilaisuus, vapaus, oikeus, syy.
MA-infinitiivilauseke liittyy pääasiassa minen-substantiiveihin ja liikeverbien substantiivijohdoksiin (b).
Kun substantiivin kantana oleva verbi saa infinitiivitäydennyksen, infinitiivilauseketta voi pitää myös tämän substantiivijohdoksen täydennyksenä. Silloin kun substantiivijohdokseen liittyy A-infinitiivilauseke, sen kantaverbin täydennys on kuitenkin yleensä illatiivimuotoinen MA-infinitiivilauseke: pyrkiä vähentämään jännitystä mutta pyrkimys vähentää jännitystä. Myös NP on monissa tapauksissa tulosijainen: pyrkimys edistykseen. A-infinitiivillä on tässä yhteydessä suuntaisuuden piirre, mutta vain abstraktissa, toiminnan tarkoitusta osoittavassa mielessä. Varsinaista liikkeen suuntaa voi esim. liikeverbien johdoksissa kuten siirto tai saapuminen ilmaista vain MA-infinitiivilausekkeella (b).
Edellinen pykälä