Haluamista ja aikomista ilmaisevat intentioverbit muistuttavat varsinaisia modaaliverbejä syntaktisesti siinä suhteessa, että ne saavat joko ainoaksi tai yhdenlaiseksi objektikseen A-infinitiivin ja muodostavat samasubjektillisissa tapauksissa tämän kanssa verbiketjun: haluan onnistua, aion lähteä, meinasin ruveta itkemään. Semanttisesti ne ovat ei-implikatiivisia: haluan ~ aion lähteä jättää auki, lähdenkö vai en. Tällaisten verbien ilmaisema episteemisyys eroaa ahtaammin modaalisesta mahdollisen merkityksestä. Ne ilmaisevat subjektin asennoitumista kuvaamaansa asiaintilaan: onko se tavoiteltava tai onko subjektin pyrkimyksenä toteuttaa se. Ero episteemisiin asennoitumisverbeihin on vähäinen, vrt. Vasikan arvellaan ~ uskotaan ~ toivotaan tuottavan hormoneja.
Jotkin näistä verbiketjuista ovat kiteytyneet keskustelun avauksessa performatiiviseen käyttöön, jolloin ne itse asiassa ovat implikatiivisia. Imperfektimuotoisina ne ikään kuin raportoivat aiempaa aikomusta mutta toteuttavat samalla aiotun toiminnan: