Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Taivutus > Nominintaivutus > Sija > Partitiivi > Monikko > § 89 Partitiivin päätteet monikossa

§ 89 Partitiivin päätteet monikossa

Monikon partitiivin päätevariantit ilmenevät asetelmasta 43.

Asetelma 43: Monikon partitiivin päätteet
Monikkovartalon
lopussa
Esimerkkejä Pääte
Vi ma-i-ta, perhe-i-tä, varka-i-ta, tärke-i-tä, lapio-i-ta,
kriteere-i-tä, lakano-i-ta, ympyrö-i-tä, opiskelijo-i-ta,
palvelu-i-ta, kauni=i-ta
-tA
Ci poik-i-a, mun-i-a, vanhemp-i-a, työttöm-i-ä, totuuks-i-a,
avaim-i-a, pien-i-ä, miljoon-i-a, viittom-i-a, opettaj-i-a
-A
Vj tyttö-j-ä, katu-j-a, vanho-j-a, nalle-j-a, lase-j-a,
turiste-j-a, kriteere-j-ä, palvelu-j-a, risotto-j-a
 

Partitiivin pääte ‑tA liittyy monikkovartalon lopun Vi-ainekseen. Tähän ryhmään kuuluvat ensinnäkin sanat, joiden yksikkövartalon pitkää vokaaliainesta vastaa lyhyt vokaali monikon i:n edellä, esim. maa : maita, tärkeä : tärkeitä. Toiseksi ryhmään kuuluvat monitavuiset sanat, joilla monikkovartalossa on O (lakano-i-ta, ympyrö-i-tä, huoltamo-i-ta, saippuo-i-ta) tai joilla yksikkövartalon loppu-i:n sijalla on monikossa e (lääkäre-i-tä). Lisäksi muutkin pitkään vokaaliainekseen päättyvät vartalot saavat tA-päätteen: kalli=i-ta.

Pääte ‑A seuraa monikon i-tunnusta silloin, kun tuo i on vartalon lopputavun ainoa vokaali: poik-i-a (poika- + ipoik-i-), avaim-i-a, pien-i-ä, totuuks-i-a. Toiseksi A-päätteen saavat O- ja U-vartaloiset sanat, jolloin monikon tunnuksena on tavua aloittava j: talo-j-a, vanho-j-a (vanha- + ivanho-), havainto-j-a, kyky-j-ä. Pääte -A ja monikon tunnuksena j on myös sanoissa, joissa monikkovartalon lopussa on ‑e: lase-j-a, nalle-j-a, retiise-j-ä.

Molemmat päätteet ovat mahdollisia tietynhahmoisissa monitavuisissa sanoissa, joiden monikon tunnuksen edellä on O, U tai e: numeroita ~ numeroja, häiriköitä ~ häirikköjä, palveluita ~ palveluja, kriteereitä ~ kriteerejä (» § 9192).

Pääte ‑tA liittyy samoihin monikkovartaloihin kuin monikon genetiivin pääte ‑den ~ ‑tten ja pääte ‑A pitkälti samanlaisiin vartaloihin kuin monikon genetiivin pääte ‑en. Monikon genetiivissä ten-päätteen saavilla nomineilla (esim. pien-ten » § 85) on monikon partitiivissa päätteenä ‑A (pien-i-ä).

Monin paikoin puhutussa kielessä on monikon partitiivimuotoja, joiden loppu-i kantaa sekä monikon että partitiivin merkitystä. Näin on sanoissa, joiden monikkovartalossa on pyöreä vokaali O tai U, esim. paito-i, terkku-i. Partitiivin pääte voi puuttua myös ee-vartaloisissa ja nalle-tyypin sanoissa sekä lasi-tyypin sanoissa, joissa monikon i:tä edeltää e, esim. Ei sillo [ennen vanhaan] lapsil ollu nii fiinei vaattei ko ny, omakurotui vaa (Kalanti, SMS); Lökärit on täysii pellei kaikki (E). iA-vokaaliyhtymän oikenemisen vuoksi monikon partitiivimuoto voi olla myös ii-loppuinen: pienii poikii.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Yleistä

Taivutustyypit

Nominintaivutus

Yleistä

Luku

Sija

Possessiivisuffiksit

Nominien taivutusparadigmat

Verbintaivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Pronominien rajankäyntiä

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot