§ 99 Yksilöllistä vartalonvaihtelua

Numeraalit eli lukusanat muodostavat taivutukseltaan heterogeenisen sanaryhmän. Pienissä numeraaleissa on yksilöllistä vartalonvaihtelua. Oma alaryhmänsä ovat si-loppuiset yksi ja kaksi, joiden vartaloissa vaihtelevat k ja h sekä s ja t ~ d: yksi : yhde-n : yh-tä : yhte-en. Numeraalit viisi ja kuusi taipuvat vesi-tyyppisten substantiivien tavoin: viide-n : viit-tä : viite-en. Numeraali kolme taipuu pitkälti nalle-nominien tapaan: kolme-n : kolme-a : kolme-en ja neljä tavallisen pöytä-tyyppisen substantiivin tavoin.

n-loppuisen lukusanan kymmenen genetiivi on nominatiivin asuinen; sana taipuu jäsen-tyyppisten substantiivien tapaan: kymmenen : kymmen-tä : kymmene-en. Numeraalien seitsemän, kahdeksan, yhdeksän genetiivi on samanasuinen kuin nominatiivi, ja taivutusvartalo on A-loppuinen: seitsemä-ä : seitsemä-ssä, kahdeksa-lle. Yhdysnumeraaleissa 11–19 taipuu alkuosa, esim. yh-tä-toista, kolme-ssa-toista, suuremmissa yhdysnumeraaleissa molemmat osat: kahde-ssa-kymmene-ssä, kolme-en-sata-an-viite-en. Puhutussa kielessä kymmenen-jälkiosa saattaa esiintyä lyhentyneessä ja taipumattomassa asussa: kahtakytviittä (» § 780).

• » Pykälän kirjallisuus
• » Koko luvun kirjallisuus