Numeraalit eli lukusanat muodostavat taivutukseltaan heterogeenisen sanaryhmän. Pienissä numeraaleissa on yksilöllistä vartalonvaihtelua. Oma alaryhmänsä ovat si-loppuiset yksi ja kaksi, joiden vartaloissa vaihtelevat k ja h sekä s ja t ~ d: yksi : yhde-n : yh-tä : yhte-en. Numeraalit viisi ja kuusi taipuvat vesi-tyyppisten substantiivien tavoin: viide-n : viit-tä : viite-en. Numeraali kolme taipuu pitkälti nalle-nominien tapaan: kolme-n : kolme-a : kolme-en ja neljä tavallisen pöytä-tyyppisen substantiivin tavoin.
n-loppuisen lukusanan kymmenen genetiivi on nominatiivin asuinen; sana taipuu jäsen-tyyppisten substantiivien tapaan: kymmenen : kymmen-tä : kymmene-en. Numeraalien seitsemän, kahdeksan, yhdeksän genetiivi on samanasuinen kuin nominatiivi, ja taivutusvartalo on A-loppuinen: seitsemä-ä : seitsemä-ssä, kahdeksa-lle. Yhdysnumeraaleissa 11–19 taipuu alkuosa, esim. yh-tä-toista, kolme-ssa-toista, suuremmissa yhdysnumeraaleissa molemmat osat: kahde-ssa-kymmene-ssä, kolme-en-sata-an-viite-en. Puhutussa kielessä kymmenen-jälkiosa saattaa esiintyä lyhentyneessä ja taipumattomassa asussa: kahtakytviittä (» § 780).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
§ 720 Tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
§ 721 Proadverbit ja -adjektiivit: täällä, sellainen
Deiktinen kolmijako tämä, tuo, se
Demonstratiivipronominien määritteet
Refleksiivi- ja resiprookkipronominit
Pronominin valinta: joka, kuka ja mikä
§ 736 Korrelaatin yksilöinti ja muita vaihtelun tekijöitä
§ 737 Itsenäisessä ja lauseeseen liittyvässä relatiivilauseessa
Kvanttoripronominien nimityksistä
Kvanttoripronominien vaikutusala
Kvanttoripronominien syntaksia
Indefiniittiset kvanttoripronominit
Universaaliset kvanttoripronominit
Distributiiviset kvanttoripronominit jokainen, joka, (itse) kukin
Kieltohakuiset kvanttoripronominit
Samantekevyyden kvanttoripronominit
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet