Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Taivutus > Nominintaivutus > Nominien taivutusparadigmat > Numeraalien taivutus > § 99 Yksilöllistä vartalonvaihtelua

§ 99 Yksilöllistä vartalonvaihtelua

Numeraalit eli lukusanat muodostavat taivutukseltaan heterogeenisen sanaryhmän. Pienissä numeraaleissa on yksilöllistä vartalonvaihtelua. Oma alaryhmänsä ovat si-loppuiset yksi ja kaksi, joiden vartaloissa vaihtelevat k ja h sekä s ja t ~ d: yksi : yhde-n : yh-tä : yhte-en. Numeraalit viisi ja kuusi taipuvat vesi-tyyppisten substantiivien tavoin: viide-n : viit-tä : viite-en. Numeraali kolme taipuu pitkälti nalle-nominien tapaan: kolme-n : kolme-a : kolme-en ja neljä tavallisen pöytä-tyyppisen substantiivin tavoin.

n-loppuisen lukusanan kymmenen genetiivi on nominatiivin asuinen; sana taipuu jäsen-tyyppisten substantiivien tapaan: kymmenen : kymmen-tä : kymmene-en. Numeraalien seitsemän, kahdeksan, yhdeksän genetiivi on samanasuinen kuin nominatiivi, ja taivutusvartalo on A-loppuinen: seitsemä-ä : seitsemä-ssä, kahdeksa-lle. Yhdysnumeraaleissa 11–19 taipuu alkuosa, esim. yh-tä-toista, kolme-ssa-toista, suuremmissa yhdysnumeraaleissa molemmat osat: kahde-ssa-kymmene-ssä, kolme-en-sata-an-viite-en. Puhutussa kielessä kymmenen-jälkiosa saattaa esiintyä lyhentyneessä ja taipumattomassa asussa: kahtakytviittä (» § 780).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Yleistä

Taivutustyypit

Nominintaivutus

Yleistä

Luku

Sija

Possessiivisuffiksit

Nominien taivutusparadigmat

Verbintaivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot