Puhutussa kielessä logoforista hän-pronominia ei kuitenkaan aina käytetä. Tällöin pronomini se esiintyy myös referaatissa, samaviitteisenä johtolauseen subjektin kanssa (a). Tätä piirrettä voi jäljitellä myös kaunokirjallinen dialogi (b).
Toisaalta normitetussa yleiskielessä pronominia hän käytetään kummassakin tehtävässä, sekä logoforisena että anaforisena pronominina:
Kaunokirjallisessa kerronnassa hän voi erottaa päähenkilön se-pronominilla merkitystä sivuhenkilöstä (d); se on tällöin osoitus siitä että henkilön ajatusreferaatti on puhekielinen.
Huom. Siikaisten murteen referointia tutkineen Ylikahrin (1996) mukaan logoforinen hän-pronomini voi esiintyä myös referoinnin ”laajentumissa”. Näillä hän tarkoittaa pelkästään pronominilla kuulopuheeksi tai tajunnan kuvaukseksi osoittamista, esim. ja se [Make] olis sillep pualellem menny mutta kunn+ei ketääm muita poikia menny, sillel linjalle ni hänn+ei yksir rohjennu. ko se on se- semmonen ujo ollu (mts. 190). Joskus logoforinen pronomini esiintyy myös johtolauseessa, esim. Siikastem pappiki on kylä kahr-, hän sano että häj jua kolomekymmentä kupillista keskimäärin päiväs. mutta ku se ottaa pualen kupillista kaffetta – – (mts. 187).
Edellinen pykälä