Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Taivutus > Taivutustyypit > Verbit > Verbien vartalot ja taivutustyypit > § 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä

§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä

Verbeillä on finiittisiä persoonamuotoja ja infiniittisiä nominaalimuotoja, tempus- ja modustaivutus, myöntö- ja kieltomuotoista taivutusta sekä aktiivi- ja passiivimuotoista taivutusta.

Verbin vokaalivartalo esiintyy vahvana kaikissa verbeissä mm. indikatiivin 3. persoonassa: ymmärtä-ä, anta-vat, hyppä-ä. Käänteisen astevaihtelun verbeissä vokaalivartalo on vahva muissakin persoonissa: hyppää-n, kääntele-t. Sen sijaan suoran astevaihtelun verbeissä vokaalivartalo on heikko 1. ja 2. persoonan muodoissa lue-n, anna-tte. Mahdollinen konsonanttivartalo esiintyy imperatiivin k-aineksisen tunnuksen edellä, A- ja E-infinitiivissä, potentiaalissa, NUT-partisiipissa ja passiivissa: tul-kaa, tul-ko‑, tul-la, tul-le‑ssa, tul-le-e, tul-lut, tul-laan, tul-tiin, tul-tu.

Pelkästään vokaalivartaloisia ovat verbit, joiden A-infinitiivin tunnuksena on joko vokaalia seuraava -A, esim. kerto-a, ymmärtä-ä, hake-a, tai pitkää vokaaliainesta seuraava -dA: saa-da, vie-dä, tupakoi-da. Muut verbit ovat kaksivartaloisia (» asetelma 32): joko e-vartaloita tai supistumaverbejä (e-vartaloista vain lukea-tyyppiset ovat yksivartaloisia).

Asetelma 32: Kaksivartaloisia verbejä
e-vartaloita tul-la : tule- : tul-koon, jutel-la : juttele- : jutel-kaa, nous-ta : nouse- : nous-kaa, pur-ra : pure- : pur-koon, men-nä : mene- : men-köön
  häiri=t=ä : häiritse- : häirit-kö
  vaie=t=a : vaikene- : vaiet-kaa
Supistumaverbejä hypä=t=ä : hyppää- : hypät-kää, melu=t=a : melua- : melut-ko

Huom. Kuten nomineillakin, yksivartaloisissa verbeissä esiintyy vain suoraa astevaihtelua. Kaksivartaloisissa verbeissä taas on käänteistä astevaihtelua: supistumaverbeissä sekä ne- ja le-vartaloisissa, esim. hyppään : hypätä : hypätään : hypännyt, rohkenen : rohjeta : rohjennee, hyppe-len : hypellään : hypellyt (» § 42).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Yleistä

Taivutustyypit

Nominintaivutus

Yleistä

Luku

Sija

Possessiivisuffiksit

Nominien taivutusparadigmat

Verbintaivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Pronominien rajankäyntiä

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot