Verbeillä on finiittisiä persoonamuotoja ja infiniittisiä nominaalimuotoja, tempus- ja modustaivutus, myöntö- ja kieltomuotoista taivutusta sekä aktiivi- ja passiivimuotoista taivutusta.
Verbin vokaalivartalo esiintyy vahvana kaikissa verbeissä mm. indikatiivin 3. persoonassa: ymmärtä-ä, anta-vat, hyppä-ä. Käänteisen astevaihtelun verbeissä vokaalivartalo on vahva muissakin persoonissa: hyppää-n, kääntele-t. Sen sijaan suoran astevaihtelun verbeissä vokaalivartalo on heikko 1. ja 2. persoonan muodoissa lue-n, anna-tte. Mahdollinen konsonanttivartalo esiintyy imperatiivin k-aineksisen tunnuksen edellä, A- ja E-infinitiivissä, potentiaalissa, NUT-partisiipissa ja passiivissa: tul-kaa, tul-ko‑, tul-la, tul-le‑ssa, tul-le-e, tul-lut, tul-laan, tul-tiin, tul-tu.
Pelkästään vokaalivartaloisia ovat verbit, joiden A-infinitiivin tunnuksena on joko vokaalia seuraava -A, esim. kerto-a, ymmärtä-ä, hake-a, tai pitkää vokaaliainesta seuraava -dA: saa-da, vie-dä, tupakoi-da. Muut verbit ovat kaksivartaloisia (» asetelma 32): joko e-vartaloita tai supistumaverbejä (e-vartaloista vain lukea-tyyppiset ovat yksivartaloisia).
| e-vartaloita | tul-la : tule- : tul-koon, jutel-la : juttele- : jutel-kaa, nous-ta : nouse- : nous-kaa, pur-ra : pure- : pur-koon, men-nä : mene- : men-köön |
| häiri=t=ä : häiritse- : häirit-kö | |
| vaie=t=a : vaikene- : vaiet-kaa | |
| Supistumaverbejä | hypä=t=ä : hyppää- : hypät-kää, melu=t=a : melua- : melut-ko |
Huom. Kuten nomineillakin, yksivartaloisissa verbeissä esiintyy vain suoraa astevaihtelua. Kaksivartaloisissa verbeissä taas on käänteistä astevaihtelua: supistumaverbeissä sekä ne- ja le-vartaloisissa, esim. hyppään : hypätä : hypätään : hypännyt, rohkenen : rohjeta : rohjennee, hyppe-len : hypellään : hypellyt (» § 42).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä