Verbeillä on finiittisiä persoonamuotoja ja infiniittisiä nominaalimuotoja, tempus- ja modustaivutus, myöntö- ja kieltomuotoista taivutusta sekä aktiivi- ja passiivimuotoista taivutusta.
Verbin vokaalivartalo esiintyy vahvana kaikissa verbeissä mm. indikatiivin 3. persoonassa: ymmärtä-ä, anta-vat, hyppä-ä. Käänteisen astevaihtelun verbeissä vokaalivartalo on vahva muissakin persoonissa: hyppää-n, kääntele-t. Sen sijaan suoran astevaihtelun verbeissä vokaalivartalo on heikko 1. ja 2. persoonan muodoissa lue-n, anna-tte. Mahdollinen konsonanttivartalo esiintyy imperatiivin k-aineksisen tunnuksen edellä, A- ja E-infinitiivissä, potentiaalissa, NUT-partisiipissa ja passiivissa: tul-kaa, tul-ko‑, tul-la, tul-le‑ssa, tul-le-e, tul-lut, tul-laan, tul-tiin, tul-tu.
Pelkästään vokaalivartaloisia ovat verbit, joiden A-infinitiivin tunnuksena on joko vokaalia seuraava -A, esim. kerto-a, ymmärtä-ä, hake-a, tai pitkää vokaaliainesta seuraava -dA: saa-da, vie-dä, tupakoi-da. Muut verbit ovat kaksivartaloisia (» asetelma 32): joko e-vartaloita tai supistumaverbejä (e-vartaloista vain lukea-tyyppiset ovat yksivartaloisia).
| e-vartaloita | tul-la : tule- : tul-koon, jutel-la : juttele- : jutel-kaa, nous-ta : nouse- : nous-kaa, pur-ra : pure- : pur-koon, men-nä : mene- : men-köön |
| häiri=t=ä : häiritse- : häirit-kö | |
| vaie=t=a : vaikene- : vaiet-kaa | |
| Supistumaverbejä | hypä=t=ä : hyppää- : hypät-kää, melu=t=a : melua- : melut-ko |
Huom. Kuten nomineillakin, yksivartaloisissa verbeissä esiintyy vain suoraa astevaihtelua. Kaksivartaloisissa verbeissä taas on käänteistä astevaihtelua: supistumaverbeissä sekä ne- ja le-vartaloisissa, esim. hyppään : hypätä : hypätään : hypännyt, rohkenen : rohjeta : rohjennee, hyppe-len : hypellään : hypellyt (» § 42).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä