Pelkkinä adpositioina käytettäviä sanoja ovat ainakin seuraavat:
Nämä sanat eivät hahmotu selvästi minkään nykykielisen sanan taivutusmuodoksi. Niillä on pakollinen genetiivi- tai partitiivimuotoinen täydennys (a), ja täydennys ja adpositio sijaitsevat vieretysten (b).
Poika asuu erään ystävän luona. | *Poika asuu luona. |
Hän teki sen vastoin tahtoaan. | *Hän teki sen vastoin. |
Tulin [ihan sinun vuoksesi]. | *Tulin [sinun ihan vuoksesi]. |
Hän sylki [ihan vasten silmiä]! | *Hän sylki [vasten ihan silmiä] |
Pelkkinä adpositioina esiintyvistä sanoista genetiivitäydennyksen saavia postpositioita ovat lähellä tai tykönä olemista merkitsevä luona ~ luota, kausaaliset takia ~ vuoksi sekä korvaavuutta ilmaiseva asemesta (c). Varten on partitiivitäydennyksen saava tarkoitusta ilmaiseva postpositio ja vastoin taas vastaisuutta ilmaiseva prepositio (d). Vasten toimii niin post- kuin prepositionakin: seinää vasten, vasten tahtoaan (» § 705). (Tulosijainen luokse voi rajallisesti esiintyä myös adverbina: Ennen porttia kokeilin vielä tänne-kutsua ja Viima tuli luokse oikein kiltisti (E).)
Huom. Pronominitäydennyksiset sen takia ~ vuoksi, sitä vastoin ovat myös konnektiiveja. Pronominista ja lauseesta koostuvasta täydennyksen tyypistä sen takia että » § 1402 – 1403.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet