Sanoilla yli ja vaille ~ vailla on erityistä käyttöä kellonajan ilmauksissa. Ilmaustyypin muotomahdollisuudet ovat seuraavat:
Kello on | viisi ~ viittä ~ vähän | yli ~ vaille ~ vailla | viisi ~ viiden. |
Yli- ja vaille-sanoja edeltävä aikamäärää ilmaiseva lauseke on nominatiivi- tai partitiivimuotoinen: viisi ~ viittä yli/vaille. Jäljessä seuraava tunnin ilmaus on vaille-sanan tapauksessa yleensä nominatiivissa (viisi ~ viittä vaille viisi) ja yli-sanan tapauksessa nominatiivissa tai genetiivissä (viisi ~ viittä yli viisi ~ viiden). Muu kuin kellonaikaa tarkoittava sana, esim. vuorokaudenaika, on kummallakin genetiivissä: vähän yli/vaille puolenpäivän.
Yli ja vaille voivat prepositioiden tapaan saada oman määritteen, esim. reippaasti yli, vähän vaille, eivätkä ne esiinny erillään aikaa ilmaisevasta sanasta: *Yli kello on yksi. Jäljessä oleva aikailmaus saattaa olla myös verbin edellyttämässä muodossa: Herätyskello näytti vartin yli kahdeksaa (k); Hän odotti viisi vaille viiteen. Näissä tapauksissa yli- ja vaille-ilmaukset ovat kellonaikaa tarkoittavan numeraalin määritteitä. Myös muissa mitan ilmauksissa voi esiintyä kellonaikailmauksia vastaavia rakenteita, esim. Pelin hinta on muutamaa markkaa vaille kolme sataa (l).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet