Subjektin, objektin ja predikatiivin sijoja nominatiivia, partitiivia, genetiiviä ja akkusatiivia kutsutaan kieliopillisiksi sijoiksi (» § 1221, sijojen nimityksen taustasta » § 1226). Niiden keskeiset tehtävät ilmenevät asetelmasta 164.
Nominatiivi | Partitiivi | Genetiivi | Akkusatiivi | |
SUBJ | Ruoka on pöydällä. Ruoat ovat pöydällä. | Ruokaa on pöydällä. Kiviä on matollakin. | Hänen täytyy mennä. Näin hänen menevän. | |
OBJ | Syödään jäätelö. Syön ~ syödään jäätelöt. | Syön ~ syödään jäätelöä ~ jäätelöitä. En osta lehteä. | Syön jäätelön. | Vien ~ vie hänet ulos. Kenet tapasit? |
OSMA | Täytyy istua täällä koko päivä. | En istu täällä koko päivää. | Istun täällä koko päivän. | |
PREDVI | Se on iso jäätelö. Ne ovat isot kengät. | Tämä on jäätelöä. Nämä ovat jäätelöitä. | Se on minun. | |
Muu rakenne | Tulen kello kaksi. | kaksi autoa, keskellä pihaa | auton katto, auton alla, talon kokoinen, erityisen nopea(sti) |
Nominatiivi esiintyy subjektin, objektin ja predikatiivin sijana tietynrakenteisessa lauseessa. Perusmuotona sitä käytetään myös hakusana- ja puhuttelumuotona (» § 1230 – 1231). Akkusatiivi (» § 1233) on pelkästään kieliopillinen sija persoonapronominin objektimuotona ja omistuslauseen omistettavan muotona, esim. Minulla on sentään sinut. Genetiivikin määräytyy useimmiten rakenteellisin perustein: se on mm. yksikkömuotoisen objektin ensisijainen muoto, nesessiivirakenteen ja infiniittisten rakenteiden subjektin sija, substantiivin ja adjektiivin substantiivisen etumääritteen sija, adjektiivin ja adverbin intensiteetti- tai tavan määritteen sija sekä tavallisin adposition täydennyksen muoto. Predikatiivin sijana genetiivillä on selvä semanttinen tehtävä omistajaa ilmaisemassa: Tuo koira on minun (» § 1232). Myös partitiivilla on yhtenäinen joskin eri yhteyksissä eri tavoin ilmenevä semanttinen tehtävä, rajaamattomuuden ilmaiseminen (Lautasella on keittoa; Luin kirjaa aamuun asti; Rakastatko kielioppia; keskellä pihaa), mutta subjektin, objektin ja predikatiivin sijana sekin lukeutuu kieliopillisiin sijoihin. Rakenteellinen ehto on myös mm. se, että substantiivilauseke on nominatiivimuotoisen numeraalin tai kvanttorin täydennyksenä aina yksikön partitiivissa: kaksi pientä poikaa, monta tuntia (» § 1234).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Kieliopilliset sijat ja adverbiaalien sijat
§ 1222 Kieliopilliset sijat ja ilmauksen rakenne
§ 1223 Adverbiaalien sijat eli semanttiset sijat
§ 1224 Semanttissijaiset lausekkeet vs. adverbit ja adpositiot
§ 1238 Mitä sisä- ja ulkopaikallissijoilla tarkoitetaan?
§ 1239 Sisäpaikallissijat: rajattu tila, kiinteä yhteys
§ 1240 Ulkopaikallissijat: pinta, rajaamaton paikka, äärellä olo
Paikannimet: Kittilästä Kreetalle
Kokonaisuuden osa: kiskoa lasta kädestä, iskeä miestä nenään
Osan ominaisuus: kaunis kasvoiltaan, ahdas hartioista
Paikallissijat ajanilmauksissa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Kielto ja kielteiset ilmaukset