Paikkaa ilmaisevia iO-johtimisia substantiiveja on kolmisenkymmentä sanakirjalekseemiä. Kantasanana voi olla nomini tai verbi. (Verbikantaiset myös » § 248; iO-johdokset muilta osin » § 197, 204, jossa myös muodostusehdot.)
Johtimen ‑nnex (: ‑ntee-) sisältävät substantiivit muodostavat pienen epäproduktiivisen johdostyypin, johon kuuluu parikymmentä nomini- tai verbikantaista lekseemiä. Johdin liittyy kaksitavuisen nominin (heikkoon) vokaalivartaloon. Nominikantaiset nnex-johdokset ilmaisevat pinnanmuodoltaan jotenkin erottuvaa maastonkohtaa tai aluetta: substantiivikantaisia ovat esim. harjanne, selänne ja sävyltään deminutiiviset kujanne, ojanne, adjektiivikantaisia jyrkänne, syvänne, nominivartalokantaisia alanne, ylänne ja tasanne. Verbikantaisista nnex-johdoksista, joita on kaikkiaan kymmenisen lekseemiä (» § 241), paikkaa ilmaisevat kaivanne ja painanne. Hahmoltaan nnex-johdosten asuisia ovat myös liukasta (tien) pintaa kuvaavat sanat iljanne ja polanne.
Paikkaa ilmaisevia nominikantaisia nkO- ja ntO-johdoksia ovat alanko, syvänkö, tasanko, ylänkö, kesanto ja pimento, verbikantaisia (» § 239) avanto, kaivanto ja asunto.
Huom. Muuta kuin paikkaa ilmaisevat merkitykseltään abstraktit, enimmäkseen oppitekoiset nnex-johdokset asenne, ihanne, suhdanne ja tilanne, nkO-johdokset ahdinko, osinko, tasinko ja ntO-johdokset eranto, toisinto ja varanto.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana
Lauseen nominaalisia ellipsejä
Yhteinen samasijainen subjekti tai objekti
Eri sija, eri tehtävä: sama tulkinta
Edellinen pykälä