Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat > Syntagmaattiset sulaumat ja kliittistyminen > Sananrajaisia ilmiöitä > § 140 Sulautuminen ja tavurakenne: niitoli, minoon

§ 140 Sulautuminen ja tavurakenne: niitoli, minoon

Sananrajaisia fonologisia ilmiöitä ovat konsonantin tai vokaalin kato sanan lopusta sekä sanojen sulautuminen tavurakenteeltaan toisiinsa ja siihen liittyvä elisio eli sananloppuisen vokaalin kato vokaalialkuisen sanan edeltä (myös » § 3739).

Konsonanttiloppuinen sana ja vokaalialkuinen sana voivat sulautua toisiinsa niin, että ne muodostavat yhdessä tavun, jossa on osia molemmista. Sananraja jää tällöin tavun sisään, esim. siel‿on [sie.lon]. (Tällaista sulautumista merkitään rivinalisella kaarella.) Edeltävän sanan konsonanttiloppuisuus voi olla alkuperäistä tai seurausta elisiosta.

 
nin‿aamuisin‿oli (Vihti; Vilppula 1979: 29) | siel‿ol´ perunat (Joutsa; Yli-Luukko 1990: 39) | niit‿ol´ ni hirveästit talossa (Joutsa; mts. 37)

Alueittain esiintyy myös sellaisia sulaumia, joissa pronomini on redusoitunut vokaalialkuisen finiittiverbin edellä. Verbinä on yleensä olla tai kieltoverbi.

 
moon < mä oon | mien < mie ~ miä en | minen < minä en | nolit < (si)nä olit | soli < se oli

Yksitavuisten sanojen syntagmaattista sulautumista edistää se, etteivät ne välttämättä muodosta omaa prosodista kokonaisuuttaan, fonologista sanaa (» § 14), vaan nojaavat prosodisesti viereiseen sanaan. Yksitavuisten sanojen taajakäyttöiset yhtymät tiivistyvätkin herkästi kaksitavuisiksi sanahahmoiksi, jotka saatetaan myös kirjoittaa yhteen, esim. eiku, niinku, mutku, senkun, emmä ’en mä’. Sananrajainen sidonta ja fonologisten sanojen muodostuminen luovat mahdollisuuden vakiintuneempien sulaumien ja sitä kautta myös uusien liitteiden synnylle. Herkimmin toisiin sanoihin kiinnittyvät pronominit, partikkelit ja apuverbit.

Huom. Eteläsuomalaisessa puhekielessä postpositiota kanssa voi vastata liitemäinen elementti kaa, joka liittyy postposition tavoin vain sanan genetiivimuotoon, esim. Ootsä mun kaa? (E) (» § 1266). Tämän postposition äänteelliseen kulumiseen kytkeytyy kliittistymiskehitys: mun kaa ~ munkaa (E).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Liite ja syntagmaattinen sulauma

Liitepartikkelit

Syntagmaattiset sulaumat ja kliittistyminen

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot