Partikkeliryhmien rajat eivät ole jyrkät, ja eräät partikkelit voivat esiintyä useammassa tehtävässä. Esimerkiksi no esiintyy yksin dialogipartikkelina (» § 1051) ja toisaalta vuoron tai lausuman alussa lausumapartikkelina (» § 808). Alkuasemaisuus ei myöskään ole kaikkien konjunktioiden tapauksessa ehdotonta (» § 818).
Lausumapartikkelien kuten no tai ja tavallisin paikka on vuoron tai lausuman alussa; alkuasemaisia voivat olla myös dialogipartikkelit joo ja nii(n):
S: | No mitäs ↑sä, |
A: | Noh (.) mitäs minä mä tässä ota vähä kuppia mu serkun kanssa ja hah eile oltii tota kans vähä juhlimassa Marjan kanssa jah, |
S: | Joojoo no se o iha kiva. |
A: | ↑Nii, nii, ja sit huomenna mennään tota niin nii (.) kattoo Kalevalaa se on tuola suurella näyttämöllä ja semmosta, |
S: | Joo no sithän sull on iha riittävästi ohjelmaa – –. (p) |
Liikkuvista, aina vuoron ja lausuman sisällä esiintyvistä partikkeleista ovat seuraavassa esimerkkeinä koko lausumaa modifioivat sävypartikkelit (b) sekä fokuspartikkelit (c–d).
A: | Toivotaa parasta |
S: | Kyllähän ne nyt yleensä läpi menee ei siinä, |
A: | Nii, saa sit nähä mikä on tulos |
S: | haahhaaah |
A: | että istuttaako uusinnassa |
S: | ↑No (.) eipä se nyt nii. (p) |
Intensiteettisanat kuten kovin tai erittäin, ovat monessa suhteessa lähellä adverbeja; toisin kuin partikkelit yleensä, intensiteettisanat liittyvät vain tietyn sanaluokan sanoihin, joita ne määrittävät. Niinpä tätä ryhmää käsitelläänkin pääosin adverbeja koskevassa luvussa. Osa intensifioijista on selvästi partikkelistuneita (esim. aika, ihan), ja niitä käsitellään tässä luvussa (» § 855).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
A-infinitiivilauseke subjektina
§ 503 Minua pelotti lähteä ja muut infinitiivisubjektitapaukset
§ 504 Olla tai intransitiiviverbi: Oli ihana ~ tuntui ihanalta uida
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
§ 543 Mikä temporaalirakenne on
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet