Partikkeliryhmien rajat eivät ole jyrkät, ja eräät partikkelit voivat esiintyä useammassa tehtävässä. Esimerkiksi no esiintyy yksin dialogipartikkelina (» § 1051) ja toisaalta vuoron tai lausuman alussa lausumapartikkelina (» § 808). Alkuasemaisuus ei myöskään ole kaikkien konjunktioiden tapauksessa ehdotonta (» § 818).
Lausumapartikkelien kuten no tai ja tavallisin paikka on vuoron tai lausuman alussa; alkuasemaisia voivat olla myös dialogipartikkelit joo ja nii(n):
| S: | No mitäs ↑sä, |
| A: | Noh (.) mitäs minä mä tässä ota vähä kuppia mu serkun kanssa ja hah eile oltii tota kans vähä juhlimassa Marjan kanssa jah, |
| S: | Joojoo no se o iha kiva. |
| A: | ↑Nii, nii, ja sit huomenna mennään tota niin nii (.) kattoo Kalevalaa se on tuola suurella näyttämöllä ja semmosta, |
| S: | Joo no sithän sull on iha riittävästi ohjelmaa – –. (p) |
Liikkuvista, aina vuoron ja lausuman sisällä esiintyvistä partikkeleista ovat seuraavassa esimerkkeinä koko lausumaa modifioivat sävypartikkelit (b) sekä fokuspartikkelit (c–d).
| A: | Toivotaa parasta |
| S: | Kyllähän ne nyt yleensä läpi menee ei siinä, |
| A: | Nii, saa sit nähä mikä on tulos |
| S: | haahhaaah |
| A: | että istuttaako uusinnassa |
| S: | ↑No (.) eipä se nyt nii. (p) |
Intensiteettisanat kuten kovin tai erittäin, ovat monessa suhteessa lähellä adverbeja; toisin kuin partikkelit yleensä, intensiteettisanat liittyvät vain tietyn sanaluokan sanoihin, joita ne määrittävät. Niinpä tätä ryhmää käsitelläänkin pääosin adverbeja koskevassa luvussa. Osa intensifioijista on selvästi partikkelistuneita (esim. aika, ihan), ja niitä käsitellään tässä luvussa (» § 855).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä