Suuren (i)nen-johtimisten adjektiivien ryhmän muodostavat sellaiset, joiden kantana on sanayhtymä, nimittäin yhdyssubstantiivi tai sanaliitto (kaksisanainen NP). (i)nen-yhdysadjektiivin määriteosa on yleensä nominatiivissa, esim. sydänvikainen (< sydänvika), korkeakorkoinen (< korkea korko), joskus genetiivissäkin, esim. lapsenmielinen (< lapsenmieli). Tällaiset adjektiivit ovat muodostuksensa kannalta johdoksia (sydänvika-inen), mutta hahmotetaan toisaalta myös yhdyssanoiksi: sydän+vikainen. (i)nen-yhdysadjektiivin lähtökohtana voi olla myös kaksiosainen n-loppuinen adverbi, esim. edestaka-inen (← edestaka-isin), yksinoma-inen (← yksinoma-an) (» § 263, 372 huom.).
Kun määriteosana on adjektiivi tai numeraali, yhdysadjektiivin kantana on yleensä sanaliitto. Jos taas määriteosana on substantiivi, kantana on yhdyssana. (Näiden komparaatiosta » § 428.)
Sanaliittokanta | Yhdyssanakanta |
lyhytvartinen < lyhyt varsi | puuvartinen < puuvarsi |
hellämielinen < hellä mieli | intomielinen < intomieli |
kaksijalkainen < kaksi jalkaa | lattajalkainen < lattajalka |
Joskus johdos on sisällöllisesti monikollinen, esim. pitkähiuksinen (← pitkät hiukset), vakavasilmäinen (← vakavat silmät). Kantana oleva sanayhtymä ei aina ole myöskään aktuaalinen tai vakiintunut: punareunainen (< ?punareuna), valtioenemmistöinen (< ?valtioenemmistö), vapaaehtoinen (< ?vapaa ehto).
Huom. 1. Joskus harvoin kantana toimivan sanayhtymän osat ovat summa- eivätkä määrityssuhteessa toisiinsa, esim. aikapaikkainen, lasikuparinen, sinivalkoinen (vrt. summayhdysosa yhdyssanoissa tyyppiä lihamakaronilaatikko » § 434).
Huom. 2. Myös llinen-johtiminen yhdysadjektiivi voi olla yhdyssanasta johdettu, esim. pääasiallinen, valokuvauksellinen, mutta ei sanaliitosta: *pitkäjalallinen, *kaksikerroksellinen (» § 279).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana
Lauseen nominaalisia ellipsejä
Yhteinen samasijainen subjekti tai objekti
Eri sija, eri tehtävä: sama tulkinta