Tilanteen luonnetta, tekemisen intensiteettiä tai määrää eli laajassa mielessä tapaa luonnehditaan erityyppisillä tavan adverbiaaleilla. Tavan adverbiaaleja ovat ensinnäkin tapahtuman, tuntemuksen tai olemisen tapaa luonnehtivat adverbiaalit (’miten’) ja toiseksi välinettä ilmaisevat adverbiaalit (’minkä avulla, millä’). Lisäksi tapahtuman intensiteetin (’missä määrin’) kuvaaminenkin on tavan luonnehtimista. Tyypillisiä tapauksia lukuun ottamatta adverbiaaleja ei kuitenkaan voi tiukasti luokittaa vain yhden merkityksen edustajiksi. Esimerkiksi tavan ja välineen, tavan ja keinon, välineen ja keinon tai tavan ja määrän merkitykset menevät käytännössä pitkälti päällekkäin:
Väline ~ tapa | Hän avasi oven tiirikalla. |
Tapa | Hän avasi oven hiljaa. |
Tapa ~ keino | Hän avasi oven kahvasta kääntäen. |
Keino (tapa) | Hän avasi oven kahvasta kääntämällä. |
Tapa ~ määrä | Lapsi söi puuroa sikana. |
Määrä (tapa) | Lapsi söi puuroa älyttömästi. |
Määrä | Lapsi söi puuroa runsaasti. |
Tavan adverbiaalit määrittävät verbin ja sen täydennysten kokonaisuutta. Yhdessä lauseessa voi näitä olla useitakin (adverbiaalit hakasulkeissa):
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Kieliopilliset sijat ja adverbiaalien sijat
§ 1222 Kieliopilliset sijat ja ilmauksen rakenne
§ 1223 Adverbiaalien sijat eli semanttiset sijat
§ 1224 Semanttissijaiset lausekkeet vs. adverbit ja adpositiot
§ 1238 Mitä sisä- ja ulkopaikallissijoilla tarkoitetaan?
§ 1239 Sisäpaikallissijat: rajattu tila, kiinteä yhteys
§ 1240 Ulkopaikallissijat: pinta, rajaamaton paikka, äärellä olo
Paikannimet: Kittilästä Kreetalle
Kokonaisuuden osa: kiskoa lasta kädestä, iskeä miestä nenään
Osan ominaisuus: kaunis kasvoiltaan, ahdas hartioista
Paikallissijat ajanilmauksissa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Kielto ja kielteiset ilmaukset