Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Fonologia ja morfofonologia > Tavu ja sanapaino > Tavu > § 11 Tavu kielen rakenneyksikkönä ja suomen tavutyyppejä

§ 11 Tavu kielen rakenneyksikkönä ja suomen tavutyyppejä

Tavu on kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai useammasta foneemista. Sanavartalot ja sananmuodot puolestaan koostuvat yhdestä tai useammasta tavusta.

Tavun pakollisena osana on lyhyt tai pitkä vokaali tai diftongi. Tavun alussa ja lopussa voi lisäksi olla konsonantteja. Tavun pakollinen ydinosa on siis tyypillisesti sonorisempi kuin sen laidat.

Kaikki suomen vokaalit voivat muodostaa tavun yksinäänkin, mutta yleisimmin tavun muodostaa konsonantin ja vokaalin (CV) tai konsonantin, vokaalin ja konsonantin jono (CVC). Tavunrajaa merkitään seuraavissa esimerkeissä pisteellä.

 
et.si.ä | yk.si.ö | kiel.si | mi.ni.ää | port.ti | yrt.ti | kaar.tui | jää.dään | äi.ti

Suomen tavutyypit esitetään asetelmassa 3. Vieras- ja slangisanoissa esiintyy muunkinlaisia tavuja (» asetelma 4); niissä voi niin sanan alussa kuin toisen tai kolmannenkin tavun alussa olla konsonanttiyhtymä, esim. (s)tr, (s)pr, (s)pl, (s)kr tai (s)kl (» § 3031).

Asetelma 3: Suomen tavutyypit
Tavutyyppi Esimerkkisanoja
  1. tavu 2. tavu 3. tavu
CV ja.na ja.na he.del.
      ka.to.si
CVC kas.ku ras.kas naa.pu.rus.to
    kas.vit naa.pu.rit
CVCC myrs.ky e.vers.ti ka.ta.falk.ki
CVV täi e.päi.ly e.lik.sii.ri
  (vei) an.taa naa.pu.rei.ta
CVVC puus.to ko.keil.la (V) a.va.ruus
  puis.ta ko.keil.la (N) a.va.ruut.ta
V a.pu säi.e e.li.ö
      ai.ko.a
VC äs.ken kau.an a.pe.us
VCC irs.tas (a.ort.ta) (va.ri.ant.ti)
VV uo.ma kau.aa vih.re.ää
VVC aat.to (ha.uis.ta) ta.lo.aan
  (yöt)    
Tavultaan lihavoidut tapaukset edustavat taivutusmuototyyppiä, jossa kyseisenlainen jälkitavu on yleinen, suluissa olevat puolestaan sana-asemassaan harvinaista tavutyyppiä.
Asetelma 4: Vierassanoissa esiintyviä tavutyyppejä
Tavutyyppi Esimerkkisanoja
  1. tavu 2. tavu 3. tavu
CCV pro.sent.ti eks.tra ka.tas.tro.fi
CCVC tren.di abs.trak.ti  
CCVCC fluns.sa    
CCVV klaa.va hams.traa.ja de.mons.traa.ti.o
CCVVC kraat.te.ri mais.traat.ti or.kes.troin.ti
sCCVC stres.si    
sCCVCC spriŋk.le.ri    

Vokaaliin päättyvä tavu on avotavu, ja konsonanttiin päättyvä tavu on umpitavu.

 
Avotavuja: a.su | ke.hu | myy.rä | säi.li.ö
 
Umpitavuja: ap.pi | käs.kyt | alt.ta.ri | nuot.taa | peit.tees.sä

Avotavu, joka on tyyppiä V tai CV, on lyhyt tavu. Lyhyen tavun ytimen muodostaa siis lyhyt vokaali. Pitkiä tavuja ovat kaikki umpitavut sekä ne tavut, joiden lopussa on pitkä vokaali tai diftongi.

 
Lyhyitä tavuja: a.su | ke.hu | myy. | säi.li.ö
 
Pitkiä tavuja: ap.pi | käs.kyt | alt.ta.ri | nuot.taa | peit.tees.sä | huo.no | tie

Huom. Jono VV tarkoittaa diftongia tai pitkää vokaalia, jono CC kahden konsonantin yhtymää tai geminaattaa (asetelmissa 3 ja 4 kuitenkin vain kahden eri konsonantin yhtymää).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Äännejärjestelmä

Tavu ja sanapaino

Vokaalit sanan rakenteessa

Konsonantit sanan rakenteessa

Sananrajaisia äänneilmiöitä

Morfofonologinen vaihtelu

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot