Yksitavuiset pronominit ovat painottomia ja alttiita kliittistymiselle. Varsinkin persoonapronominit sä, te, mä (ja se) voidaan verbinjälkeisessä asemassa hahmottaa verbiin kiinteästi liittyviksi, esim. ootsä, meettekste, emmä, eikse, mitä osoittaa yhteen kirjoittaminen esim. kaunokirjallisessa dialogissa. Erona partikkelin ja kieltoverbin sulaumiin (» § 142 – 143) on se, että pronomini kiinnittyy periaatteessa mihin hyvänsä verbiin, eivätkä nämä sulaumat siis ole leksikaalistuneita. Kliittistynyt pronomini ei mukaudu vokaalisointuun (*ootsa).
Pronominin kliittistymistä esiintyy etenkin kysymyksissä, joissa pronominina on sä. Pronomini liittyy verbin yksikön toisen persoonan muotoon (a), jonka loppu-t:n sijalla voi olla myös kysymysliitelähtöinen ‑k (b); tämä k:llinen tyyppi on länsisuomalainen. Pronominin loppu-ä voi myös puuttua (c), jolloin -ks hahmottuu omaksi jakamattomaksi kysymysliitteekseen (» § 130).
Oulun seudulla esiintyy kysymyssanaan tai kO-liitteen sisältävään verbinmuotoon sulautuneena sinä-pronominin jälkitavu asussa nää tai nä:
Muiden persoonapronominien kuin s(in)ä kliittistyminen ei ole yhtä yleistä:
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Liite ja syntagmaattinen sulauma
Liitepartikkelien ominaispiirteitä
Liitepartikkelien käyttötapoja
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet