Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Fonologia ja morfofonologia > Äännejärjestelmä > Suomen kielen vokaalijärjestelmä > § 2 Vokaalit ja niiden jaottelu

§ 2 Vokaalit ja niiden jaottelu

Suomen äännejärjestelmään kuuluu kahdeksan vokaalifoneemia: a, e, i, o, u, y, ä ja ö (» asetelma 1). Vokaaleja äännettäessä kurkunpäässä syntynyt ääni kulkee suuväylän kautta esteettä ulos, ja suuväylä muuntaa lävitseen kulkevaa ääntä lähinnä huulten ja kielen asennon mukaan. Huuliaukko voi olla pyöreä tai lavea. Edellisessä tapauksessa syntyy pyöreitä eli labiaalisia vokaaleja, joita suomessa ovat u, y, o ja ö. Laveita eli illabiaalisia vokaaleita ovat i, e, a ja ä.

Asetelma 1: Suomen vokaalit
  Etuvokaalit Takavokaalit
  Laveat Pyöreät Laveat Pyöreät
Suppeat i y   u
Puolisuppeat e ö   o
Väljät ä   a  

Vokaalit jaetaan kahtia myös sen mukaan, sijaitseeko kielen selän synnyttämä suuväylän kapein kohta suun etu- vai takaosassa ja nouseeko kieli ylös kohti kitalakea vai jääkö se alemmas. Etuvokaaleissa kieli on edempänä, ts. lähempänä hampaita, kuin takavokaaleissa. Etuvokaaleja ovat i, e, y, ö ja ä, takavokaaleja u, o ja a. Vokaalisoinnun suhteen i ja e ovat neutraaleja: ne voivat esiintyä sekä taka- että etuvokaalien kanssa: sakkisäkki, velkaselkä (» § 1517). Suppeita vokaaleita (i, y, u) äännettäessä kieli nousee korkeammalle kuin väljiä (ä, a) äännettäessä. Näiden kahden ryhmän väliin sijoittuvat puolisuppeat vokaalit (e, ö, o).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Äännejärjestelmä

Tavu ja sanapaino

Vokaalit sanan rakenteessa

Konsonantit sanan rakenteessa

Sananrajaisia äänneilmiöitä

Morfofonologinen vaihtelu

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot