VISK - § 25 Yleistä vokaaliyhtymistä

SISÄLLYS > SANAT > Fonologia ja morfofonologia > Vokaalit sanan rakenteessa > Vokaaliyhtymät eli tavunrajaiset vokaalijonot > § 25 Yleistä vokaaliyhtymistä

§ 25 Yleistä vokaaliyhtymistä

Eri tavuihin kuuluvien peräkkäisten vokaalien tai diftongien jonoja kutsutaan vokaaliyhtymiksi. Vokaaliyhtymiä tavataan ensimmäisen ja toisen tavun rajalla mm. sanoissa, joissa on k:n astevaihteluparina kato, esim. näkö : nä.ön, liika : lii.oista. Jäljempänä sanassa vokaaliyhtymiä esiintyy tavallisimmin eräissä nominityypeissä (puolu.e, valti.aat, mini.öitä, korke.a, häiri.öön) sekä nominien ja verbien tietyissä taivutusmuodoissa, varsinkin partitiivi- ja A- ja E-infinitiivimuodoissa (hattu.a, sano.a, otta.en). Lisäksi vokaaliyhtymiä on vierassanoissa, esim. di.a, ste.ariini, radi.oon, muse.oita, sekä verbissä hi.o.a.

Asetelmassa 6 on esitetty mahdolliset kahden lyhyen vokaalin yhtymät ensimmäisellä tavunrajalla ja jäljempänä sanassa. Vokaalisoinnun puolesta mahdollisia, mutta ensimmäisellä tavunrajalla esiintymättömiä yhtymiä ovat e.ä, e.ö, i.ö, ö.e ja ö.ä, harvinaisia taas a.o, e.o, ä.ö, u.a ja y.ä. Joissain tapauksissa vokaaliyhtymän sijaan esiintyy pikemmin diftongi, esim. ha(.)un, tä(.)yt (» § 22).

Asetelma 6: Kahden lyhyen vokaalin yhtymät

		e	ä	ö	o	a	i	y	u
i	1.	pi(.)en			hi.o	di.a	[pitkä vokaali]		[diftongi]
	2.	teri.en	teri.ä	eli.ö	alki.o	asi.a	[pitkä vokaali]	äiti.ys	valmi.us
e	1.	[pitkä vokaali]			te.os	se.assa	re(.)issä	[diftongi]	[diftongi]
	2.	[pitkä vokaali]	tärke.ä		(muse.o)	kulke.a	(ate.isti)	siiste.ys	suope.us
ä	1.	sä.e	[pitkä vokaali]	nä.ön			vä(.)issä	tä(.)yn
	2.	väittä.en	[pitkä vokaali]					rysä.yttää
y	1.	ky.etä	py.ältää	[diftongi]	(kry.o-)	(hy.asintti)	ry(.)in	[pitkä vokaali]
	2.	tiehy.en	kysy.ä		(ikty.onomi)			[pitkä vokaali]
ö	1.			[pitkä vokaali]			[diftongi]
	2.	säilö.en	säilö.ä	[pitkä vokaali]				hölmö.ys
u	1.	tu.et			ru(.)ot	mu.assa	pu(.)in		[pitkä vokaali]
	2.	kulku.e				nukku.a	(inu.itti)		[pitkä vokaali]
o	1.	ko.e			[pitkä vokaali]	o.as	no(.)issa		ho(.)ut
	2.	katso.en			[pitkä vokaali]	sano.a			nolo.us
a	1.	ta.e			va.ot	[pitkä vokaali]	la(.)it		ha(.)ut
	2.	mata.en			(kaaka.o)	[pitkä vokaali]			pama.us

Pystysuunnassa on vokaaliyhtymän ensimmäinen jäsen, vaakasuunnassa toinen jäsen (näin myös asetelmissa 7 ja 8). Merkintä ”1.” tarkoittaa vokaaliyhtymän sijaintia ensimmäisellä tavunrajalla, ”2.” jäljempänä sanassa. Merkintää (.) käytetään k:n astevaihtelutapauksista, jotka yleensä tulkitaan diftongillisiksi. Sulkeissa olevista tapauksista on vain vierassanaesiintymiä. Runokielen optatiivit kuten ottaos on jätetty huomiotta.

Lisäksi esiintyy pitkän ja lyhyen vokaalin yhtymiä (vain ensimmäisellä tavunrajalla; » asetelma 7), lyhyen ja pitkän vokaalin yhtymiä (» asetelma 8) ja kahden pitkän vokaalin yhtymiä (rii.uu) sekä pitkän vokaalin ja diftongin (raa.oissa, nii.ailla), lyhyen vokaalin ja diftongin (va.oissa, selvi.äisi) ynnä (ensimmäisellä tavunrajalla) kahden diftongin (leu.oissa, kie.uitte) sekä diftongin ja lyhyen vokaalin yhtymiä (kiu.as, rei.än, liu.ote, paranoi.a).

Asetelma 7: Pitkän ja lyhyen vokaalin yhtymät

	e	ä	ö	o	a	i	y	u
ii	lii.etä	vii.ä (murt.)		pii.on	lii.an			rii.ustaa
ee					Lee.a
ää							rää.yn
yy		myy.ä (murt.)
öö
uu					tuu.a (murt.)	ruu.issa
oo					Noo.a
aa				kaa.os	raa.an	raa.in

Asetelma 8: Lyhyen ja pitkän vokaalin yhtymät

		ee	ää	öö	oo	aa	ii	yy	uu
i	V	di.eetti	(terti.ääri)	(interi.ööri)	idi.ootti	li.aani
	T		levi.ää	yhti.öön	kalli.oon	avuli.aan
e	V					ide.aali	(kofe.iini)
	T		tihe.ää		(muse.oon)	vaike.aa
ä
y	V	(hy.eena)			(my.ooma)	(sy.aani)
	T	lyhy.een	nyky.ään
ö
u	V	(tolu.eeni)			virtu.oosi	lavu.aari	(bedu.iini)
	T	puolu.een				savu.aa
o	V	(po.eettinen)				kro.aatti	(hero.iini)
	T	(obo.een)				laho.aa
a	V				(ka.oottinen)		(mosa.iikki)
	T				(kaaka.oon)

V = vierassana, T = taivutusmuoto. Harvinaiset tapaustyypit suluissa.

i:n tai U:n sisältävää vokaaliyhtymää äännettäessä sen tavunrajalla voi esiintyä konsonanttisia siirtymä-äänteitä. Tavallinen siirtymä-äänne i:n jäljessä on j, U:n jäljessä v tai vastaava bilabiaalinen konsonantti.