Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Fonologia ja morfofonologia > Konsonantit sanan rakenteessa > Konsonanttiyhtymät > Tavunrajaiset konsonanttiyhtymät > § 31 Kahden konsonantin yhtymiä: tah.to, mor.si.an, a.fo.ris.mi

§ 31 Kahden konsonantin yhtymiä: tah.to, mor.si.an, a.fo.ris.mi

Tavunrajaisia konsonanttiyhtymiä on enemmän kuin tavunsisäisiä. Eniten erilaisia tavunrajaisia yhtymiä esiintyy ensimmäisen ja toisen tavun rajalla ja lyhyen vokaalin jäljessä. Mahdolliset kahden lyhyen konsonantin yhtymät on esitetty asetelmassa 10. Yhtymien alkukomponenttina eivät esiinny j tai d, jälkikomponenttina ei ŋ.

Asetelma 10: Tavunrajaiset kahden lyhyen konsonantin yhtymät
    2. konsonantti
    p t k f s h l r m n v j d
1.

k
o
n
s
o
n
a
n
t
t
i
p                  
t            
k              
f                      
s              
h        
l        
r    
m                  
n        
ŋ                  
v                        
Avoympyrällä merkityt yhtymät esiintyvät vain vierassanoissa.

Distribuutioltaan laajimpia ovat seuraavat kahden konsonantin yhtymät. Niitä voi edeltää lyhyt tai pitkä vokaaliaines ja ne voivat sijaita ensimmäisellä tai jäljemmällä tavunrajalla.

 
sk hk | st ht lt rt nt | hd | ts ks ls rs ns | mp
 
ruska, karahka | esto, tahto, kavaltaa, siirtää, asento | ahdas | veitsi, juoksu, tylsä, morsian, kansi | toiveikkaampi

Näistä yhtymät ls, rs ja ns esiintyvät jäljempänä sanassa tai VV-jonon jäljessä yleensä vain taivutusmuodoissa, esim. sävelsi, kiersi, alensi.

Pelkästään lyhyen vokaalin jäljessä esiintyvät seuraavat konsonanttiyhtymät. Yleensä ne sijaitsevat ensimmäisellä tavunrajalla, mutta seuraavassa sanalistassa lihavalla merkityt yhtymät myös jäljempänä sanassa. Monet esiintyvät vain vierassanoissa.

 
konsepti, ellipsi, kupla, aprikoida, katko, atleetti, katetri, rytmi, katve, lotja, kompakti, meklari, tekniikka, frekvenssi | nafta, safka, afro, raflaava, aforismi, kasvi | kalpea, alku, sulfidi, vadelma, kolvi, vanilja, velho, arpi, korko, morfiini, kurlata, kanerva, nurja, verho | limsa, kolumni, timjami, fanfaari, Venla, kenraali, konvehti, kastanja, vanha, aurinko, magneetti, pingviini | kahlata, vihreä, huhmar, kirahvi, vihje, klovni

Lyhyen tai pitkän vokaaliaineksen jäljessä tavataan yhtymät kr, sl, sp, rm, rn, nd, hn (vuokra, kaisla, piispa, kuorma, kaarna, saundi, raihnas), näistä rm, rn ja nd myös ensimmäistä tavunrajaa jäljempänä.

Huom. Monilla yleiskielessä ts-yhtymän sisältävillä sanoilla kuten metsä, veitsi, itse, katsoa, viitsiä, (tarvita :) tarvitse- on murteellinen asu, jossa ts-yhtymän sijalla on geminaatta tt (länsimurteet) tai yhtymä ht (savolaismurteet). Nämä äännevastineet ovat osassa esiintymäaluettaan astevaihtelun alaisia: (mettä :) mettän ~ metän, (mehtä :) mehtän ~ metän ~ mehän. Toisaalta on runsaasti sellaisia ts:n sisältäviä lainasanoja, jotka ovat murteissakin ts:llisiä, esim. ratsu, vitsi, hitsata, putsata. (Rapola 1966: 182–195; Mielikäinen 1991: kartat 2a ja 2b; Nuolijärvi – Sorjonen 2004.)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Äännejärjestelmä

Tavu ja sanapaino

Vokaalit sanan rakenteessa

Konsonantit sanan rakenteessa

Sananrajaisia äänneilmiöitä

Morfofonologinen vaihtelu

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot