On myös sellaisia tavunrajaisia konsonanttiyhtymiä, joiden jälkikomponenttina on geminaatta (» asetelma 11). Alkukomponenttina on tällöin nasaali tai likvida. Frekvenssiltään yleisimpiä ovat tt- ja kk-loppuiset yhtymät.
| pp | tt | kk | ss | ff | |
| l | vilppi | valtti | vilkku | valssi | (golffata) |
| r | korppi | kortti | korkki | marssi | (surffata) |
| m | lamppu | (jämtti) | (jamssi) | ([nymffi]) | |
| n | lanttu | tanssi | ([inffota]) | ||
| ŋ | [laŋkku] | ([kiŋssit]) |
| Pystysuunnassa on yhtymän alkuosa, vaakasuunnassa viimeinen konsonantti. Harvinaisten yhtymien esimerkkisanat suluissa. |
Lisäksi on runsaasti kolmen eri konsonantin yhtymiä, joista on esimerkkejä asetelmassa 12. Neljän konsonantin yhtymät ovat usein tr-loppuisia, esim. ekstra, hamstrata, demonstraatio, eksklusiivinen.
| t | k | s | l | r | n | m | |
| mp | jämpti | rempseä | sumplia | kompromissi | |||
| sp | (esplanadi) | (espresso) | |||||
| lt | sultsina | ultra | |||||
| rt | virtsa | (partneri) | |||||
| nt | kantsia | mantra | |||||
| st | astronautti | (astma) | |||||
| rk | (infarkti) | (marksismi) | (sirklata) | (turkmeeni) | |||
| ŋk | funktio | renksu | (sprinkleri) | konkreettinen | |||
| sk | |||||||
| ls | palsta | salskea | (pilsneri) | ||||
| rs | karsta | myrsky | (porsliini) | ||||
| ns | konsti | penska | penslata | ||||
| ms | (hamsteri) | (limska) | |||||
| ŋs | gangsteri | ||||||
| ps | (vipstaaki) | ||||||
| ts | (atsteekki) | vetskari | |||||
| ks | teksti | (vekslata) | |||||
| nf | inflaatio | (infra) | |||||
| lf | (volframi) |
| Harvinaisten yhtymien esimerkkisanat suluissa. |
Yhdyssanan osien rajalla sekä liitepartikkelin ja sen isäntäsanan rajalla voi esiintyä sellaisiakin konsonanttiyhtymiä, jotka eivät muuten ole mahdollisia, esim. bestselleri, postmoderni; mieshän, puhek. mustki ’minustakin’.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Suomen kielen vokaalijärjestelmä
Suomen kielen konsonanttijärjestelmä
§ 3 Konsonantit ja niiden jaottelu
§ 4 Ääntötapa ryhmittelyperusteena
§ 41 Mitä astevaihtelu on? Astevaihtelun tyypit
§ 42 Suora ja käänteinen astevaihtelu
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä