Johtimen ‑(i)kex (: ‑(i)kkee-) sisältäviä substantiivijohdoksia on verbi- ja nominikantaisia. Verbi- ja adjektiivikantaiset ilmaisevat yleisimmin välinettä, substantiivikantaiset taas kantasanan tarkoitteen kaltaista mutta siitä jotenkin poikkeavaa oliota (» § 201) tai käyttö on affektista (» § 211). (i)kex-johdoksia on runsaat 130 sanakirjalekseemiä, joista verbikantaisia on n. 40 ja adjektiivikantaisia kymmenkunta. Verbikantoina on yleisimmin kaksitavuisia U- ja A-vartaloita, ja johdin liittyy (heikkoon) vokaalivartaloon. Vartalon loppu-A korvautuu joskus i:llä (pain-ike, mutta: elä-ke). Johdostyyppi on paljolti oppitekoinen ja karttuu satunnaisesti.
Verbikantaisten (i)kex-johdosten ilmaisema väline voi olla konkreettinen tai abstraktimpi. Kantaverbeissä on niin intransitiivisia kuin transitiivisiakin.
Pikemmin kuin morfologiseen kantaverbiinsä monet näistä assosioituvat semanttisesti kantaverbin ttA-vartaloiseen kausatiivijohdokseen: esim. kostuke on se, jolla kostutetaan, ts. joka aiheuttaa, että jokin kostuu; viihdykkeellä taas viihdytetään eli mahdollistetaan, että joku viihtyy. Osa verbikantaisista (i)kex-johdoksista ei ole välineennimiä: liehuke, seisake, tarvike; lähinnä teon tuloksen nimiä ovat hioke, hyydyke, jäädyke ja säilyke.
Adjektiivikantaisia välineennimiä ovat esim. kovike, lämmike, vahvike. Näillekin motivaatioltaan kantasanaa läheisempi on samakantainen (t)tA-verbi: esim. lievike on se, jolla lievitetään, ja lämmike se, jolla lämmitetään. Sekä adjektiiviin että verbiin assosioituvat esim. sanat kuivike (vrt. kuiva ~ kuiva(tta)a), pehmike, sulake ja virike, vain ttA-verbiin esim. kiihoke, virvoke ja ärsyke (vrt. kiihottaa jne.).
Samakantaisten (i)kex- ja in-johdosten kesken voi olla merkitysero, esim. painike ’painettava kahva tai nappi’ – painin ’väline tai laite, jolla painetaan tai puristetaan jotakin’. Lisäksi on verbikantaisten kex- ja (t)ex-johdosten osin synonyymisia pareja, esim. kostuke ~ kostute, vahvike ~ vahviste, levike ’leventävä osa’ ~ levite ’levitettävä aine’.
Huom. Myös substantiivikantaisissa (i)kex-johdoksissa (» § 201) on muutama välineennimi, esim. vaahdoke. Osassa niistä kantana on deverbaalisubstantiivi, esim. imuke (< imu < imeä), kuuloke (< kuulo < kuulla).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Suomen kielen vokaalijärjestelmä
Suomen kielen konsonanttijärjestelmä
§ 3 Konsonantit ja niiden jaottelu
§ 4 Ääntötapa ryhmittelyperusteena
§ 41 Mitä astevaihtelu on? Astevaihtelun tyypit
§ 42 Suora ja käänteinen astevaihtelu
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet