Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Verbikantaiset substantiivijohdokset > Välineennimet > kellu-ke, pain-ike > § 257 ke-sanojen koostumus ja merkitys

§ 257 ke-sanojen koostumus ja merkitys

Johtimen ‑(i)kex (: ‑(i)kkee-) sisältäviä substantiivijohdoksia on verbi- ja nominikantaisia. Verbi- ja adjektiivikantaiset ilmaisevat yleisimmin välinettä, substantiivikantaiset taas kantasanan tarkoitteen kaltaista mutta siitä jotenkin poikkeavaa oliota (» § 201) tai käyttö on affektista (» § 211). (i)kex-johdoksia on runsaat 130 sanakirjalekseemiä, joista verbikantaisia on n. 40 ja adjektiivikantaisia kymmenkunta. Verbikantoina on yleisimmin kaksitavuisia U- ja A-vartaloita, ja johdin liittyy (heikkoon) vokaalivartaloon. Vartalon loppu-A korvautuu joskus i:llä (pain-ike, mutta: elä-ke). Johdostyyppi on paljolti oppitekoinen ja karttuu satunnaisesti.

Verbikantaisten (i)kex-johdosten ilmaisema väline voi olla konkreettinen tai abstraktimpi. Kantaverbeissä on niin intransitiivisia kuin transitiivisiakin.

 
eläke, hyödyke, kelluke, korvike, kostuke, painike, pidike, sytyke, viihdyke, yllyke

Pikemmin kuin morfologiseen kantaverbiinsä monet näistä assosioituvat semanttisesti kantaverbin ttA-vartaloiseen kausatiivijohdokseen: esim. kostuke on se, jolla kostutetaan, ts. joka aiheuttaa, että jokin kostuu; viihdykkeellä taas viihdytetään eli mahdollistetaan, että joku viihtyy. Osa verbikantaisista (i)kex-johdoksista ei ole välineennimiä: liehuke, seisake, tarvike; lähinnä teon tuloksen nimiä ovat hioke, hyydyke, jäädyke ja säilyke.

Adjektiivikantaisia välineennimiä ovat esim. kovike, lämmike, vahvike. Näillekin motivaatioltaan kantasanaa läheisempi on samakantainen (t)tA-verbi: esim. lievike on se, jolla lievitetään, ja lämmike se, jolla lämmitetään. Sekä adjektiiviin että verbiin assosioituvat esim. sanat kuivike (vrt. kuiva ~ kuiva(tta)a), pehmike, sulake ja virike, vain ttA-verbiin esim. kiihoke, virvoke ja ärsyke (vrt. kiihottaa jne.).

Samakantaisten (i)kex- ja in-johdosten kesken voi olla merkitysero, esim. painike ’painettava kahva tai nappi’ – painin ’väline tai laite, jolla painetaan tai puristetaan jotakin’. Lisäksi on verbikantaisten kex- ja (t)ex-johdosten osin synonyymisia pareja, esim. kostuke ~ kostute, vahvike ~ vahviste, levike ’leventävä osa’ ~ levite ’levitettävä aine’.

Huom. Myös substantiivikantaisissa (i)kex-johdoksissa (» § 201) on muutama välineennimi, esim. vaahdoke. Osassa niistä kantana on deverbaalisubstantiivi, esim. imuke (< imu < imeä), kuuloke (< kuulo < kuulla).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot