Johtimen ‑(i)kex (: ‑(i)kkee-) sisältäviä substantiivijohdoksia on verbi- ja nominikantaisia. Verbi- ja adjektiivikantaiset ilmaisevat yleisimmin välinettä, substantiivikantaiset taas kantasanan tarkoitteen kaltaista mutta siitä jotenkin poikkeavaa oliota (» § 201) tai käyttö on affektista (» § 211). (i)kex-johdoksia on runsaat 130 sanakirjalekseemiä, joista verbikantaisia on n. 40 ja adjektiivikantaisia kymmenkunta. Verbikantoina on yleisimmin kaksitavuisia U- ja A-vartaloita, ja johdin liittyy (heikkoon) vokaalivartaloon. Vartalon loppu-A korvautuu joskus i:llä (pain-ike, mutta: elä-ke). Johdostyyppi on paljolti oppitekoinen ja karttuu satunnaisesti.
Verbikantaisten (i)kex-johdosten ilmaisema väline voi olla konkreettinen tai abstraktimpi. Kantaverbeissä on niin intransitiivisia kuin transitiivisiakin.
Pikemmin kuin morfologiseen kantaverbiinsä monet näistä assosioituvat semanttisesti kantaverbin ttA-vartaloiseen kausatiivijohdokseen: esim. kostuke on se, jolla kostutetaan, ts. joka aiheuttaa, että jokin kostuu; viihdykkeellä taas viihdytetään eli mahdollistetaan, että joku viihtyy. Osa verbikantaisista (i)kex-johdoksista ei ole välineennimiä: liehuke, seisake, tarvike; lähinnä teon tuloksen nimiä ovat hioke, hyydyke, jäädyke ja säilyke.
Adjektiivikantaisia välineennimiä ovat esim. kovike, lämmike, vahvike. Näillekin motivaatioltaan kantasanaa läheisempi on samakantainen (t)tA-verbi: esim. lievike on se, jolla lievitetään, ja lämmike se, jolla lämmitetään. Sekä adjektiiviin että verbiin assosioituvat esim. sanat kuivike (vrt. kuiva ~ kuiva(tta)a), pehmike, sulake ja virike, vain ttA-verbiin esim. kiihoke, virvoke ja ärsyke (vrt. kiihottaa jne.).
Samakantaisten (i)kex- ja in-johdosten kesken voi olla merkitysero, esim. painike ’painettava kahva tai nappi’ – painin ’väline tai laite, jolla painetaan tai puristetaan jotakin’. Lisäksi on verbikantaisten kex- ja (t)ex-johdosten osin synonyymisia pareja, esim. kostuke ~ kostute, vahvike ~ vahviste, levike ’leventävä osa’ ~ levite ’levitettävä aine’.
Huom. Myös substantiivikantaisissa (i)kex-johdoksissa (» § 201) on muutama välineennimi, esim. vaahdoke. Osassa niistä kantana on deverbaalisubstantiivi, esim. imuke (< imu < imeä), kuuloke (< kuulo < kuulla).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Subjektin ja predikaatin kongruenssi
§ 1268 Persoonakongruenssin ala ja pronominien käyttö
§ 1269 Kolmas vs. ensimmäinen ja toinen persoona
§ 1270 Kongruenssi ja sen puute eri lausetyypeissä
Kongruenssi verbin liittomuodoissa
§ 1294 Possessiivikongruenssi erityyppisissä lausekkeissa
§ 1295 Possessiivisuffiksi ilman pronominia
Possessiivikongruenssi ja possessiivisuffiksin refleksiivinen käyttö
Possessiivikongruenssi infiniittisissä rakenteissa ja teonnimissä
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Kielto ja kielteiset ilmaukset