Muodollinen subjekti (ekspletiivisubjekti) on elementti, jonka tehtävänä on täyttää subjektin paikka silloin, kun subjekti puuttuu tai on rakenteeltaan sellainen, ettei se luontevasti sijoitu subjektin paikalle. Muodollinen subjekti ei siis ole täydennys vaan subjektin paikkaa pitävä elementti. Sitä esiintyy puhutussa kielessä; tehtävässä toimii painoton se-pronomini, jolla ei ole anaforista eikä demonstratiivista tehtävää:
Aina ei ole selvää, milloin voi puhua muodollisesta subjektista. Ilmaustyypissä (b) sanan se voi katsoa joko muodolliseksi subjektiksi tai tukipronominiksi, joka esiintyy erillään lauseesta (» § 1402). Jälkimmäinen analyysi on mahdollinen, koska pronomini ja lause voivat esiintyä yhdessäkin. Pronominia on tällaisissa tapauksissa sitä luontevampaa pitää muodollisena subjektina, mitä pitemmälle rakenne on vakiintunut sellaiseksi, että pronomini on yksin teemapaikassa, kuten mm. ei se mitään jos ~ vaikka ~ että (c).
Sen sijaan sana se on muodollinen subjekti silloin, kun subjektiargumenttia edustaa infinitiivilauseke, sillä infinitiivilauseke ei esiinny tukipronominin kanssa (d). Muodollista subjektia lähestyvät myös pronominit sellaisissa eteenpäin lohkeavissa rakenteissa kuin esimerkissä (e), joissa NP (lounas, totinen työrupeama) on epämääräinen (» § 1064).
Muodollista subjektia muistuttaa teemapaikassa oleva sitä-partikkeli, joka esiintyy etenkin passiivi- ja nollapersoonalauseissa mutta myös mm. eksistentiaalilauseessa. Partikkelina se on pikemmin teemapaikan paikanpitäjä kuin muodollinen subjekti. Niitä ovat myös monet esimerkkien (c) ja (d) se-pronomineihin verrattavat mutta muussa sijassa kuin nominatiivissa olevat pronominit (g) (» § 1372).
Edellinen pykälä